Linnaseudun itsearviointi- ja tulevaisuuskysely RAHOITETUILLE HANKKEILLE

Linnaseutu on rahoittanut ohjelmakauden 2014-2020 aikana jo yli 110 hanketta. Lisäksi neljässä teemahankkeessa alahankkeiden toteuttajia on yhteensä lähes 80. Rahoitusta hankkeisiin on myönnetty yhteensä jo yli 2,9 miljoonaa euroa. Uuden ohjelmakauden 2021-2027 strategia on paraikaa työn alla.

Tämän kyselyn tarkoituksena on koota rahoitettujen hankkeiden arviointia menneen kauden toiminnasta ja tarpeita uuden kauden kehittämisen ja rahoituksen jakamisen painopisteiksi.

Jos olette saaneet rahoitusta useammalle kuin yhdelle hankkeelle, vastaattehan jokaisen hankkeen osalta erikseen jos vastaukset poikkeavat toisistaan.

Toivomme että ehtisitte vastaamaan kyselyyn 30.6.2020 mennessä.

Kysely avautuu tästä linkistä https://forms.gle/sVosNmPXDcovH7SbA

Aurinkoista kesää toivottaen

Johanna, Kirsi ja Jussi Linnaseudun toimistolta

Linnaseutu 20 vuotta – Ensiaskeleista nyt jo noin puolen tuhannen hankkeen rahoittajaksi

20-vuotias Linnaseutu kiittää – lauantaina 11.4.2020 Facebookissa järjestetyt Erityiset etäkahvit keräsivät väkeä 42 kahvikupillisen ja yhden sahtikolpakollisen verran! Ohessa tunnelmakoosteet kupposista ☕️  Kuvien alla pieni blogikirjoitus Linnaseudun menneistä vuosikymmenistä.

20 vuotta sitten, 11. huhtikuuta vuonna 2000 vietettiin Hämeenlinnassa silloisen Hämeen Linnaseudun kehittämisyhdistyksen perustamiskokousta yli 60 osallistujan voimin.

Haku LEADER+ yhteisöaloiteohjelmaan oli käynnissä. Perustamiskokouksessa paikallinen AMK agrologiopiskelija esitteli ohjelmahakua varten toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia.

Hämeenlinnan seutukunnan vahvuuksina nähtiin vapaa-ajan asutuksen runsaus, virkistyspalvelut sekä kulttuurihistoria ja ”heikkoutena pidettiin oppimista vastustamalla”. Mahdollisuuksista tärkeim- miksi nousivat oppi- ja tutkimuslaitokset sekä alueen luonto ja kulttuuri – uhkatekijöistä suurimpina puolestaan alistuminen ja lamaantuminen.

Hämeeksi sanottuna, kuten pöytäkirjaan oli merkitty, tavoitteeksi muodostui ”Linnaseudun luonnosta ja kulttuurista kumpuava sisällön tuottaminen tavoitteena vetovoima, jonka avulla seudun sijainti saadaan hyödynnettyä”.

Ensimmäistä väliaikaisen hallituksen kokousta vietettiin vilkkaan keskustelun saattelemana; alkutaipaleella mieltä askarrutti muun muassa se ”miten käy maaseudun, kun navetat suurenevat, isännät levenevät ja emännät kapenevat”. Elämänoppeja ja viisauksia jaettiin myös yhdistyksenkin suuntaan; se joka ei uskalla purjehtia aavoja meriä, ei koskaan saavuta satamaa. Eikä toiminnassa kannata hötkyillä ja muistaa aina se, että kaikessa missä on mukana, toimii sydämensä mukaan.

Alun perin ja edelleen Tuuloksessa konttoriaan pitävä yhdistys aloitti projektitoimintansa Hämeen Linnaseudun kehittämisen ensiaskeleet –hankkeen voimin. Tämä käynnisti seudulla lukuisat toimet kylien kehittämisen ohjaamiseksi teemailloista kuntakierroksiin. Huhtikuulla 2001 kiiri huhu yhdistyksen valinnasta kansallisin varoin toimivaksi Pomo+ -ryhmäksi vuosille 2000-2006. Tämän myötä ponkaistiin liikkeelle hankeklinikka hyödyntäen Ydin-Hämeen alueella jo aiemmin toimineen Keski-Hämeen Leaderin asiantuntijuutta. Ensimmäinen hankehaku avautui syksyllä ja virallisesti sopimus Pomo+ -ryhmänä toimimisesta allekirjoitettiin juhlallisesti Säätytalolla 1. marraskuuta 2001.

POMO+ -kauden alkuvuodet painottuivat pääosin toiminnan tutuksi tekemiseen ja hankeneuvontaan. Hallinnon lisäksi työtä tekivät myös muut Linnaseudun omat, koko alueella toimivat hankkeet aina kylätoiminnasta hevosyrittäjyyteen ja maaseutumatkailusta Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunnan julkaisemaan Raitti-tiedotuslehteen. Linnaseutu rahoitti ohjelmakauden aikana toistasataa hanketta joilla lisättiin maaseudun viihtyvyyttä, kunnostettiin vanhoja tai luotiin uusia kokoontumispaikkoja sekä toteutettiin tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia kyliin.

Hyvät kokemukset saattelivat myös Linnaseudun mukaan EU:n hankemaailmaan. Käynnistyi ohjelmakausi vuosille 2007-2013. Leader-toiminta oli ansainnut paikkansa alueen maaseudun kehittäjänä; ideat kumpusivat asukkailta, hankkeet tarjosivat mahdollisuuden suurempienkin toimenpiteiden toteuttamiseen, toiminta jäi elämään seudulle myös rahoituksen päättymisen jälkeen sekä yhdistys koettiin hyvänä ja kokoavana yhteistyökumppanina alueella. Vuosien aikana rahoitettiin vajaat 200 hanketta. Yhdistykset pystyivät osallistumaan mukaan hanketoimintaan myös pienemmin eväin ja toimin, ns. koordinaatiohankkeiden voimin. Alahankkeissa laadittiin niin kyläkirjoja kuin toteutettiin kylien yhdistysten pieniä investointeja.

Paraikaa eletään hankekauden 2014-2020 viimeistä vuotta. Kuluvan vuoden aikana on edessä jälleen uuden seitsenvuotiskauden strategian laatimista sekä asukkaiden tarpeiden ja ideoiden kokoamista. Yhteensummattuna rahoitettujen hankkeiden lukumäärä kipuaa näiden kahden vuosikymmenen aikana jo puoleen tuhanteen ja rahoitusta on jaettu yli 10 miljoonaa euroa. Linnaseudun uran jälkimmäinen vuosikymmen on sisältänyt yhteisöllisen hankerahoituksen myös lisäksi myös monien yritystukien rahoittamista.

Toiminta on toki vuosikymmenten varrella kehittynyt ja muuttunut yhteiskunnan mukana, mutta perusperiaatteet pysyvät – toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan maaseudun parhaaksi. – Ja onhan tuo alussa mainittu AMK agrologiopiskelijakin edelleen remmissä mukana: Meidän oma yhteyshenkilö Hämeen ELY:stä!

Koko Linnaseudun väen puolesta,

Johanna Henttinen

Entisajan oppeja ja oivalluksia

Allakan patina alkaa julkaista viikottain ja useampana päivänä pieniä tarinoita entisajan arkielämän opeista ja oivalluksista, askareista ja apukeinoista jokaiseen kotiin. Päivänpolttamia tekstejä kootaan 1920-30-lukujen Kotiliesi-lehdistä sopivasti referoiden ja lähdetiedot mainiten, ja julkaistaan Linnaseudun Arkistowakassa www.linnaseutu.fi/arkistowakka

Suoraan juttusille löydät tästä alta:

Entisajan arkielämän oppeja ja oivalluksia