2002

Tässä lyhyesti, lehdessä kokonaan

 

 


Seppä-Jussi työn touhussa Viron reissulta palattuaan.

 

 


Wauhdin retkeläisiä Kyynärharjun polulla syyskuussa 2002.

 

 


Retkeläiset Kortesniemen perinnetilalla Liesjärven kansallispuistossa

 

 

keijo.jpg (51601 bytes)

Sofia Porkka saa puunveisto-oppia Keijo Virolaiselta taideleirillä.

 

sammutus.jpg (26158 bytes)

Tällä tavalla pieni palonalku sammuu oikealla tavalla. Sammutuspeitettä kokeili Elopäivänä koulun pihalla Marko Rajamäki

 

 

 

poni.jpg (29524 bytes)
Essi ja Riina poniratsastuksella. Koulun pihalla on hauskoja Rauno Keskitalon tekemiä veistoksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

  Valokuvia löytyy myös ALBUMI-sivulta.

 

 

  
Syyskuu 4/2002

Viralan koululla juhlaviikko 30.9.-6.10.2002

Vanhojen oppilaiden kokoontuminen on koululla lauantaina 5.10. klo 12–14

Silloin muun muassa Viralan historiaryhmä kertoo työstään ja esittelee tähän mennessä kokoon saatua aineistoa. Koululla on paljon vanhoja valokuvia, joihin kaivataan tunnistajia. Kyläkirjaa ja historiikkia varten kerätään muutenkin tietoja, joten kaikki viralalaiset paikalle! Tilaisuus on vapaamuotoinen tapaaminen vanhojen kouluaikojen muistelun merkeissä. Kyläyhdistys tarjoaa täytekakkukahvit!

Viralan koululla on 90-vuotisjuhlien merkeissä kokonainen juhlaviikko lokakuun alussa, eli viikko 40. Koululla on avoimet ovet maanantaista perjantaihin klo 9–13. Kaikki kiinnostuneet ovat silloin tervetulleita koululle poikkeamaan ja katsomaan miten siellä tänä päivänä työskennellään.

Varsinainen juhlatilaisuus vietetään Turengin kirjastolla sunnuntaina 6.10. Kello 14 aloitetaan kahvilla ja klo 15 esitetään musiikkisatu lapsille. Mukana ovat mm. Pia ja Christian Freund. Sunnuntai-iltapäivänä on vielä mahdollisuus klo 16–17 käydä koululla muistelemassa vanhoja.


kanotit.jpg (19683 bytes)

Hiisi vieköön starttasi Viralasta

Janakkalan, Hausjärven ja Hämeenlinnan vesireittejä meloi tänä vuonna toista kertaa järjestettävässä Hiisi vieköön -tapahtumassa kymmeniä melojia. Lähtöpaikkoja elokuun ensimmäisenä lauantaina oli kaksi, Jokimaalla Puujoen rannalta ja Viralanjärven karavaanarialueen rannasta.

Kello yhdeksän aamulla kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Taponen lähetti Riihimäenrannasta liikkeelle kaksikymmentäkaksi melojaa. Merja esitteli muutamin sanoin matkan varrella näkyviä maisemia etenkin ulkopaikkakunnalta tulleille melojille.


Perhepäivälapset ja hoitajat uintiretkellä

Viralan ja Nuolialan -perhepäivähoitotiimi teki lämpöisenä heinäkuun alun päivänä uintiretken Tuottajain pirtille. Luoja suosi meitä kyllä. Ei ripaustakaan vettä, paitsi järvessä ja saunassa. Veikko oli meillä kipinämikkona.


Tyyne tunnisti koulukuvan henkilöt

Edellisessä kylälehdessä (3/2002 s. 6) sekä Viralan nettisivuilla julkaistiin vanha koulukuva Viralan koululaisista ja kysymys: Kuka tunnistaa koululaiset? Lehden toimitukseen ilmoittautui Tyyne Koskipää, os. Kankus, joka tunnisti kuvasta melkein kaikki oppilaat. Tyyne on kotoisin Viralan kartanon läheltä, talosta joka on kartanon entisiä torppia.

viralan koulul.jpg (138976 bytes)
(Näpäytä kuva suuremmaksi)

Tässä koulukuva oppilaitoksen alkutaipaleelta noin vuosien 1916-20 tienoilta.
Kuvan oikeassa reunassa on koulun ensimmäinen opettaja Siviä Saarela (os. Hanström, myöh. Kallamaa).

Ylärivi vasemmalta: tuntematon poika, Kustaa Helenius, Arvo Saari, Mauno Lindroos, Vihtori Kankus, Lauri Suojärvi, tunt.p., Reino Mylly.

Toinen rivi vasemmalta: Severi Ahonen, Urho Lehtinen, Vilho Laine, Martti Nieminen, Martti Jokinen, Viljo Molin, Otto Koivisto, tunt.p.

Vas. reunassa: keittäjä Martta Jalava, hänen edessään Arvo Palssa (vas.) ja tunt.p.

Kolmas rivi vasemmalta: Tunt.t., Helmi Kurjenmäki, tunt.t., Rakel Suomela, Tyyne Kankus, Lyyli Kujanpää, Elsa Kovero, Jenny Lindroos, Viljo Backman ja oikeassa reunassa opettaja Siviä Saarela.

Neljäs rivi vasemmalta: Helvi Laine, Aili Valonen, Elsa Koskinen, tunt.t., Esteri Molin, Saimi Virtanen, Aili Kankus, Jenni Noren, Hilja Heino, tunt.t., tunt.p.

Alarivi vasemmalta: Väinö Suojärvi, Anni Lönni, Tyyne Tamminen, Helvi Kovero, tunt.t., Elsa Lindberg, tunt.t., Anni Silen, Saimi Mäenpää, Irja Kovero, Helvi Nikander, Topi Koivu istuu kivellä.


juhla.jpg (22041 bytes)

Kiihamäen suku kokoontui

Kiihamäen torppa on 1800-luvulla sijainnut Viralassa suunnilleen siellä missä Ritva Salonen perheineen nykyään asustaa. Otto Kiihamäki oli naimisissa kahteen kertaan, ensin Gustavin ja sitten Marian kanssa. Yhteensä Otolla oli kahdeksan lasta, joista nuorin, Helmi Mylly, kuoli kymmenen vuotta sitten.

Kiihamäen suku on melko suuri, sillä kutsuja sukujuhlaan lähetettiin yli sata kappaletta, joten kutsut tavoittivat yli 400 henkeä. Sukutapaamiseen saapui noin kahdeksankymmentä ihmistä sunnuntaina, elokuun yhdentenätoista.


Naapurikunnastakin Viralan latotansseihin

Viralan jokakesäiset latotanssit tanssittiin Taposen ladossa elokuun toisena päivänä. Lipun lunastaneita oli peräti 120 henkeä. Väkeä oli saapunut paljon jopa naapurikunnankin puolelta.

Viilenevässä illassa tanssijoita lämmitti tanssin lisäksi puffetin maukkaat letut ja makkarat. Puffetissa olivat tarjoilemassa muiden muassa Ritva Salonen ja Päivi Yli-Kovero. Tansseja tahditti maankuulu orkesteri Härkätie, jonka solistina lauloi Pekka Lunnikivi. Pekallahan on laulun lisäksi hallussa myös muu supliikki, ja piisien väliin mahtui aina pari vitsiäkin.

Hauska juttu oli sekin kun tauon jälkeen muu orkesteri odotteli rumpalia paikalle ja Pekka tokaisi, että "löytyisikö ketään rumpalia mistään, ei sen niin häävi tarvii olla, kun ei edellinenkään ollut!" Hah-hah-hah yleisöllä riitti naurua... Ja löytyihän se omakin rumpali lopulta.


Viralan kylän ja koulun yhteinen Elopäivä

Hellepäiviin tottuneina keräännyimme oppilaiden kanssa suhteellisen viileään lauantaipäivän 17.8. tapahtumaan hieman ennen kello yhdeksää. Uni olisi toki vielä maittanut niin opettajille kuin oppilaillekin, mutta kauan ja hartaasti nautitun kesäloman antama hyvänolontunne potki meitä kaikkia päivän rientoihin. Oppilaiden mielissä takoi epäilys lauantain ohjelmasta ja koulupäivän pituudesta - opettajana oli suhteellisen helppo rykäistä kuuluville tieto mm. palokunnan läsnäolosta koulun pihamaalla ja kaikesta muusta toiminnasta. Kaikki erikoisen kiinnostavat jutut on meillä koulussa yleensäkin aina otettu kiitollisuudella vastaan.

Koljalan VPK otti yleisönsä hyvällä esityksellään. Pienen palopesäkkeen sammuttamisen harjoittelu sammutuspeitteen avulla oli varmasti monelle oppilaalle oman pelon voittamisen lisäksi onnistumisen elämys. Tarpeellisen taidon omaksuminen ammattilaisten ohjauksessa saattaa joskus saada arvon arvaamattoman – koskaan ei voi tietää, missä tulipalo yllättää. Käsin pumpattavan paloruiskun tarkkuuskisa oli myös lasten keskuudessa erityisen suosittu juttu. Kisailun ohessa palokuntalaiset jakoivat arvokasta tietoa ja sopivasti myös asennekasvatusta kaiken ikäisille ja aiheena oli tietysti se joskus irti riistäytyvä tuli. Paloauton kyydistäkin jotkut onnekkaat pääsivät nauttimaan.


Puuveistoa ja maisemamaalausta

Janakkalan kuvataideyhdistyksen taiteilijoita kokoontui 3.8. Eeva-Liisa ja Jaakko Järven kesämökille Viralanjärven rannalle lauantaipäivän taideleirille. Päivän ohjelma oli vapaamuotoinen. Kuka piirteli, kuka maalasi vesiväreillä kukkia tai Viralanjärven maisemia. Muutama tekijä oli innostunut veistelemään puupölkyistä taidetta hyvikkäläläisen Keijo Virolaisen opastuksella. Kauniin kesäpäivän kruunasi Eeva-Liisan valmistamat herkulliset keitot ja leipomukset.

Kylälehti kesäkuu 3/2002 (Tässä lyhyesti, lehdessä kokonaan)
 

Lähdelammin kalakuolemien syitä haetaan

Lähdelammista löytyi keväällä kymmenittäin kuolleita haukia. Aikaisemmin tällaista ei ole tapahtunut, joten asia askarruttaa kyläläisiä. Ympäristöinsinööri Kari Ratilainen Hämeen ympäristökeskuksesta on sitä mieltä, että haukikuolemien syynä ei ole kaatopaikan vedet koska sieltä ei kuivan kevään aikana valunut vesiä lampeen.
- Haukia on pienessä lammessa yksinkertaisesti liikaa, ja heikommat yksilöt kuolevat jonkin tautiepidemian vuoksi pois, sanoo Ratilainen.

Ympäristökeskuksen tiedotteen 12.7.2002 mukaan tutkituissa kuolleissa hauissa näkyi isoja läikkiä, jotka ovat läikkätaudin aikaansaamia. Se on yleinen kalasairaus. Tauti puhkeaa kalaan jos sen vastustuskyky on muusta syystä heikentynyt.

Haukien läikissä on todennäköisesti ollut myös vesihometartunta. Se on sienitauti, jonka aiheuttavat järvivedessä yleisesti esiintyvät sienet.

Tutkimuksen perusteella Lähdelampea voi pitää lievästi rehevänä, mutta happitilanne on erinomainen, joten happikatoa ei voi pitää kalakuolemien syynä.

http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ham/v2002/53_2002.htm


talli.jpg (42778 bytes)

Kartanolla riittää kunnostustöitä

Viralan kartanolla on kunnostettu rakennuksia 80-luvulta lähtien ahkerasti. Tänä kesänä remontoidaan alkujaan 1800-luvulla rakennettua tallirakennusta. Tilanhoitaja Pekka Korhonen arvioi, että tallissa on alunperin ollut tilat viidelletoista hevoselle. Nykyään rakennus on lähinnä sesonkityökoneiden varastona.


Kalevi.jpg (51483 bytes)

Harjun Kalevi ennustaa säät ja löytää vesisuonet

- Minulla ei ole satelliittia, mutta kuusta ja pilvistä näkee aika paljon minkälainen sää on tulossa, sanoo Koveronkulmalla asuva Kalevi Harju.
- Usein kahden puolen mustaa kuuta on epävakaista. Talvella mustan kuun aikaan saattaa olla vesikeli, ja täydenkuun aikaan sitten kovia pakkasia.
- Vanhakansa sanoo, että jos syntyvä kuu "roikkuu kynsistää" elikkä on taivaalla ikään kuin selällään, se tietää talvella kovaa pakkasta. Silloin syntyy "kova kuu".

Kaivon katsomisessa paras apuväline on tuore, nuori pajunhaarukka. Se reagoi parhaiten maan sisässä piileviin vesisuoniin.
- En tiedä mikä siinä vaikuttaa, mutta niin vain käy.
Kalevi on katsonut kaivon paikkoja useille tonteille ja aina on vettä tullut.


Wauhti3.JPG (160058 bytes)
Wauhdin mitalisteja.
(Näpäytä kuva suuremmaksi)

Viralan Wauhdin vaiheita 70 vuoden varrelta

Historiikin kokosi ja juhlassa esitti Mia Jahtisaari.
Lue historiikki Wauhdin sivulta, johon pääset TÄSTÄ.

Kylälehti 2/2002

koululaiset.jpg (21189 bytes)

Koulu ja koululaiset pysyvät!

Nyt on saatu ainakin ensimmäinen erävoitto oman koulun säilyttämiseksi! iloitsee Seppä-Jussi, eli Viralan koulun johtokunnan puheenjohtaja Juhani Suolahti kun Janakkalan kunnanhallitus maanantaisessa kokouksessaan päätti hyväksyä alkuperäisen 4,4 miljoonan markan budjetin koulun peruskorjausta ja laajennusta varten. Tuohon summaan ei kuitenkaan sisälly liikuntatilan rakentaminen, joka jää kylän talkoohengen ja Maaseutukeskuksen kannattaman avustuksen varaan.
– Vielä tässä on monta ponnistusta, vaikka hetki voidaan henkeä vetääkin, Jussi muistuttaa.
– Sitten vasta kun monttua kaivetaan ja vihkiäisiä vietetään, voidaan huokaista helpotuksesta.
– Joka tapauksessa suuri kiitos kyläläisille, että olitte maanantaina kunnantalolla! Oma aktiivisuus ja se, että kunnanhallituksen jäsenet saivat meiltä uutta ja oikeaa tietoa tilanteesta, oli varmasti ratkaiseva asia. 

Kylätalo ja liikuntasali talkoilla

– Nyt sitten katsotaan löytyykö meidän kylältä potkua jatkaa jo opittuja talkoita ja saada aikaiseksi yhteistyönä yhdistetty liikuntasali ja kylätalo.

    Maaseutukeskus voi EU-varoista tukea 60 % hankkeen budjetista, mutta loput on tehtävä itse. Tämä tarkoittaa rahan ja materiaalien kuten esimerkiksi puutavaran keräystä sekä työtä, työtä ja työtä. Onpa sitä tehty ennenkin, ja eteenpäin mennään edelleen.

    Kyläyhdistyksen toimesta aikanaan remontoitiin nykyinen esikoulun luokkahuone, joka oli ennen liikuntasali, seinät levytettiin ja maalattiin. Lattiat maalattiin. Pulpetit kunnostettiin. Alakoulun edessä oleva nurmikenttä kunnostettiin. Lentopallokenttä rakennettiin. Urheilukenttä ja luistinrata on myös tehty täysin talkoovoimin.  Multaa, hiekkaa ja soraa on ajettu satoja kuutioita. Ja lapiot ja haravat ovat heiluneet. Esikoulu alkoi kyläläisten aloitteesta. Kyläyhdistys on hankkinut koululle soittimia ja pihalle leikkivälineitä.

 


VIRALAN KYLÄKYSELYN TULOKSIA

Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä n.120 talouteen ja 31 kappaletta niistä palautettiin eli vastausprosentti oli 26 mikä on vähäinen mutta kuitenkin suuntaa-antava.

Koulun tulevaisuus oli tärkein asia.
94 % vastanneista piti Viralan koulun säilymistä tärkeänä.
Koulun säilymisen hyväksi voisimme
- ylläpitää julkisia puheenvuotoja ja yhteydenpitoa kuntaan ja päättäjiin ja pitää kylä asuttuna ja antaa positiivinen kuva

Koulun iltakäyttöä ja toimintaa voisi kehittää
- järjestämällä harrastetoimintaa ja kansalaisopiston erilaisia kursseja ja yhd. käyttäisivät tilaa enemmän
-kylän kokoontumispaikkana

Kyselyssä tuli ilmi että kylän lapset ja nuoriso tarvitsisivat
-kerho-/kokoontumistila
-vapaa-aika ja harrastemahdollisuuksia
-rauhallisen ja hyvän koulu- ja kyläilmapiirin/kasvatuksen

 80 % vastanneista ei ollut myymässä tonttimaata tai kiinteistöä, mutta halukkuuttakin löytyi myymiseen kolmelta vastanneelta. Huomioitavaa on että kyläläisten joukossa oli myös paljon niitä jotka ei omista tonttimaata.

55 % vastanneista ei tiennyt halukkaita kylälle muuttajia, mutta halukkuuttakin löytyi ja osa vastauksista oli tyhjiä.

Uusien asukkaiden saamiseksi tulisi markkinoida ja pitää kylää esillä, myymällä tontteja aktiivisemmin ja mainostamalla hyviä liikenneyhteyksiä, idyllistä kylää ja luontoa. Tärkeänä tekijänä pidettiin myös koulun säilymistä. 

Valaistuksen saaminen Viralan tielle tuli voimakkaasti esille. Vastanneista 86 % katsoi valaistuksen tarpeelliseksi ja 94 % kevyenliikenteenväylän mutta se on hankalampi toteuttaa kuin valaistus. Suurin osa vastanneista olisi valmis panostamaan työtä, osaamista, materiaalia yms. valaistuksen saamiseksi.

Luontopolulle olisi käyttöä 65 % mielestä, mutta vastustajiakin oli 16 % ja ei osaa sanoa 19 %, mikä ehkä johtuu siitä että ei tiedetty että tavoitteena olisi kehittää jo olevaa verkostoa. 

Suurella osalla vastanneista oli internet ja sähköpostiosoite ja Viralan kotisivuilla käydään satunnaisesti mutta silti 52 % vastanneista haluaisi paikan missä voisi käyttää tietokonetta tai saada siihen opastusta.

Parhaita tiedonvälityskanavia ovat tiedotteet, kylälehti ja kotisivut ja kylän asioista saadaan riittävästi tietoa.

Kylälle toivottiin seuraavanlaisia vapaa-ajanviettotapahtumia ja parannuksia
- tanssi-iltoja ja kursseja
- perinteinen joulujuhla ja teematapahtumia
- ruokakutsuja

Osa oli tyytyväinen nykyiseen toimintaan.

Kylää tulisi kehittää hyvällä uimarannalla, nuorille tila ja enemmän yhteistyötä Riksun rannan kanssa.

Ensisijaisesti kylältä puuttuu kioski yms., liikuntasali, kokoontumistila ja me-henki.

 Hyviä ideoitakin tuli että eläisimme Viralassa paremmin
- lisää kerhoja
- tiedote vuoden alusta tulevista tapahtumista
- joka vuosi iltamat kyläläisille me-henki kehittyisi
- taitojen hyödyntäminen ja parhaan mukaan yrittäminen kylän asioissa

Kiitokset kaikille vastanneille!

 


avannossa.JPG (15217 bytes)
Päivi selvästi tykkää avantouinnista!

Viralan Wauhdin avoimet hiihtokilpailut VTY:n talolla 3.3.2002

 Paria viikkoa ennen kisaa jännäsimme tuleeko lunta että saamme kilpailut pidettyä. Luntahan tuli ja kelkka kävi ajamassa ladut alkuviikosta ja uudelleen loppuviikosta. Sunnuntaina aamupäivällä sateli lisää lunta, mutta latupartio avasi ladut. Sää oli aivan mahtava hiihdellä, aurinko paistoi ja oli muutama aste pakkasta. Sirpa ja Jyrki lähetteli kilpailijat ladulle ja otti maalissa vastaan. Puffetissa tarjoiltiin mehua ja pikkurahalla sai tuoretta pullaa ja kahvia. Siitä mukavat kilpailut että jokainen sai kultamitalin. Enemmänkin väkeä olisi mukaan mahtunut. Kilpailijoita oli 7, kannustajia ihan mukavasti. Kaikkiaan porukkaa oli 29.

Kylälehti 1/2002

 
KYLÄLEHDEN KOULU-EXTRA JAETTIIN HELMIKUUN ALUSSA
KYLÄLÄISILLE SEKÄ KUNNAN PÄÄTTÄJILLE

* Lehdessä on paljon tietoa koulun tilanteesta
* Siirtyykö remontti vielä pitkään? Ja miksi?
* Mitä työryhmä saa aikaan? Vai saako mitään?

Lue viralaisten mielipiteitä asiasta ja muutama kunnan edustajan kommentti.

Koulusta lisää seuraavassa kylälehden numerossa maaliskuun puolenvälin tienoissa!

| TÄNÄPÄ | KYLÄLEHTI | YHDISTYKSET | PALVELUT | KUVIA | HISTORIA|