|

2001

Tässä lyhyesti, lehdessä kokonaan

Essi ja Riina poniratsastuksella. Koulun pihalla on hauskoja Rauno Keskitalon
tekemiä veistoksia.
|
Kylälehti 4/2001Koulua pompotetaan kuin palloa
Vasta vähän aikaa sitten Viralassa
suunniteltiin ja odotettiin toiveikkaina koulun luvattujen korjaus- ja laajennustöiden
alkamista, joihin kunnanvaltuusto oli myöntänyt määrärahoja. Remontti oli tarkoitus
aloittaa vuonna 2003. Mutta viime kokouksessaan valtuusto tulikin toisiin aatoksiin ja
veti budjetista pois jo varatun summan. Kyläläiset ovat nyt ymmällään ja
ihmettelevät mistäpäin oikein tuulee kun tuuliviirit näin kääntyilevät. Miksi kunta
haluaa kehittää vain muutamaa kaavoitettua taajamaa? Eikö kaavoittamattomilla alueilla
asuvat ole tasavertaisia Janakkalan kuntalaisia?
Useissa Janakkalan kylissä ei pelkästään Viralassa ajatellaan,
että kunnan kuuluisi toimia asukkaiden parhaaksi, eikä pelkästään päinvastoin. Monet
lapsiperheet ovat valinneet kotikyläkseen Viralan nimenomaan sen takia, että täällä
on toimiva kyläkoulu. Hyvää opetusta antava, turvallinen ja ilman suuria ongelmia.
Talkoitako loputtomiin?
Viralassa on tehty koulun ympärillä
valtavat määrät talkootyötä: rakennus-, kunnossapito- ja korjaustyötä, sekä
järjestetty koululla monenlaista toimintaa. Kyläläiset ovat tällä tavoin tosissaan
osoittaneet, että haluamme säilyttää elävän kylän ja maaseudun monimuotoisuuden. On
vaikea käsittää kenelle vilkastuva ja elinvoimainen kyläyhteisö voisi olla uhkana.
Päin vastoin, luulisi aktivoituvien kylien olevan suuri valtti koko Janakkalalle!
Ainakin tämän talven ajan Viralan koululla toimii muun muassa lasten
iltapäivähoitorinki, jota vanhempien palkkaamana vetää koulun keittäjä Irma Kero.
Kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä ratkaisuun: lapset saavat leikkiä iltapäivän
kavereittensa kanssa ja vanhemmat tietävät missä lapset ovat ja mitä touhuavat.
Keittäjälle järjestyi tällä tavalla myös kokopäivätoiminen työ.
Tällä hetkellä iltapäivähoidossa on seitsemän lasta, ja hoidon tarve
arvioidaan jatkossa aina lukuvuoden alussa uudelleen. Kunta ei ole ollut iltapäivähoitoa
vastaan, vaan on tullut asiassa vastaan niin paljon, että on antanut koulun tilat
ilmaiseksi lasten käyttöön! Koulun opettajan Annemari Joron mielestä
järjestely on erinomainen ja hän toivoo sen jatkuvan edelleen.
Suurkiitos vanhemmille
Annemari haluaa antaa kaikille lasten vanhemmille suurkiitoksen siitä, miten
aktiivisesti he ovat osallistuneet koulua koskevien asioiden hoitamiseen, ja kannustaa
heitä jatkamaan hyvää yhteistyötä koulun kanssa.
Koulun tiloissa toimii myös 3-6-vuotiaiden kerho. Kylällä kerholaisia riittää
niin paljon, että lapset on jaettu aamupäivä- ja iltapäiväryhmiin. Kerhopäivä on
tiistai ja kerhon vetäjänä toimii Riitta Parkkonen. Lisäksi koululla kokoontuu
kansalaisopiston ryhmiä, kuten mm. historiaryhmä. (Lue lisää Kylälehdestä)
VIRALAN
WAUHTI järjesti syyskuun
viimeisenä päivänä retken Evolle. Mukana oli 22 henkeä. Omilla autoilla matkattiin
Evo-keskukseen, jossa meille aluksi esiteltiin metsäntutkimuslaitoksen toimintaa ja
aihepiirin ympärille koottua mielenkiintoista näyttelyä.
Sitten lähdettiin kiertämään muutaman kilometrin pituista luontopolkua,
jonka varrelle mahtui monenlaista maisemaa. Oli hakkuuraiskoita, mutta oli myös pitkä
komea harju, jonka selkää myöten kulki kivinen ja kapea polku.

Matkan varrella oli myös puroja, lampi
sekä pulppuava lähde, jonka kirkasta vettä maistoivat myös Noora Alanoja ja Mia
Jahtisaari (kuvassa). Lopuksi oli tietenkin vielä kahvit, teet ja makkarat nuotiolla.

Vova Lehter ja Seppä-Jussi ovat tavanneet
monet kerrat Väinäjoen kylässä.
Ilpo ja
Seppä-Jussi veivät Viralan terveiset Viroon
Loka-marraskuun
vaihteessa Viralan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Kuisma ja ystävyyssuhteita
virolaisen Koerun kunnan Väinäjoen kylään jo vuosia rakentanut Juhani Suolahti
kävivät tutustumassa Väinäjoen väkeen. Samalla he veivät jo toisen Viralassa
kerätyn avustuskuorman perille ilman välikäsiä. Seppä-Jussin vanha tuttava Vova
Lehter seppä myöskin otti vastaan lähinnä lasten vaatteista
koostuvan kuorman ja lupasi paikallisen kyläyhdistyksen avulla järjestää jakelun apua
tarvitseville.
Samantapaiset ongelmat siellä
tuntuu olevan kuin täällä meilläkin, Ilpo kertoo. Vanhassa kartanorakennuksessa
toiminut Väinäjoen kyläkoulu lakkautettiin vuosi sitten. Ennen elämä pyöri
paikallisen kolhoosin ympärillä, mutta nyt kylällä ollaan hiukan epävarmoja
tulevaisuuden suhteen.
Matkailukohteita
löytyy
Viron pienet
kylät ovat mielenkiintoisia omatoimimatkailun kohteita. Maatilamajoitusta ja
ruokailupaikkoja on tarjolla ja ne ovat edullisia ja suhteellisen hyvätasoisia jos ei
kaipaa viiden tähden palveluja. Kaupat ovat halpoja samoin kuin monet paikalliset
tuotteet.
Väinäjoen kylässä
esimerkiksi Seppä-Vovan naapurissa on metsästysalan yrittäjä, joka järjestää
tilauksesta villisika- ja kaurisjahteja täydellä ylöspidolla.
Siinäpä ideaa Viralan Erälle vierailukohteeksi! Seppä-Jussilta saa karttoja ja hyviä
neuvoja.
Ystävyystoimintaa
epävirallisella tasolla
Ilpo ja Juhani
keskustelivat Viralan ja Väinäjoen kylien mahdollisesta yhteistoiminnasta Väinäjoen
kylänvanhimman Arvo Pihlakin kanssa. Arvo on nuori kaveri, vaikka
kylänvanhimmaksi onkin nimetty.
Koska
Väinäjoen kylätoiminta ei ole kovin organisoitua eikä tällä hetkellä niin
aktiivista kuin Viralassa, ajateltiin että ei ehkä kannata lähteä mihinkään kovin
viralliseen ystävyystoimintaan, Ilpo kertoo.
Koerun kunta sattuu muuten olemaan
Rengon ystävyyskunta, joten sopii hyvin että Virala pitää yhteyksiä yllä sen yhteen
kylään. Ollaanhan tässä Rengonkin kanssa rajanaapureita.
Wauhdilla tulossa juhlavuosi
Maineikas
voimistelu- ja urheiluseura Viralan Wauhti nimesi syyskokouksessaan vuoden 2002
julhavuodeksi. Wauhti täyttää kunnioitettavat 70 vuotta. Toukokuun 19. päivänä
Viralan työväentalolla on tarkoitus järjestää suuret syntymäpäiväjuhlat.
Wauhti toivookin, että kaikki jotka haluavat osallistua juhlien järjestelyihin tai
joilla on jotain Wauhdin historiaan liittyvää materiaalia ottaisivat yhteyttä Liisa
Lepistöön.
Johtokunta ennallaan
Syyskokouksessa
ei syntynyt muutoksia Wauhdin johtokunnan kokoonpanoon. Touhuissa jatkavat edelleen Pentti
Virtanen puheenjohtajana ja Markku Jahtisaari varapuheenjohtajana, sekä
sihteerinä Liisa Lepistö ja taloudenhoitajana Eila Jahtisaari. Muut
jäsenet ovat Reino Mylly, Sirpa Heino ja Nina Heino.
Jäsenmaksujen hinnat pyöristeltiin kokouksessa euroiksi. Aikuisten jäsenmaksu on nyt
neljä euroa ja lasten yksi euro. Eila Jahtisaari vastaanottaa jäsenilmoittautumisia.
|
|
Hämeen Linnaseudun kehittämisyhdistys puoltaa kahdeksalle
hankkeelle POMO+ -rahoitusta
Hämeen
Linnaseudun kehittämisyhdistys ry puoltaa kahdeksaa hanketta rahoitettavaksi POMO+
-ohjelmasta. Yhdistys eli paikallinen toimintaryhmä toteuttaa alueellaan POMO+ -ohjelmaa
eli Paikallisen Omaehtoisuuden Maaseutuohjelmaa, jolla viedään eteenpäin paikallista
maaseudun kehittämistyötä.
*
* * * * * * *
Seitsemän
kyläkirjaa -hanke toimii Janakkalan kunnan alueella. Hankkeessa on mukana
seitsemän (7) kylää. Heinäjoen kyläseura
ry, Jokimaan Kyläseura ry, Nuolialan kyläyhdistys ry, Rehakan ja Irjalan kyläyhdistys
ry, Saloisten kyläyhdistys ry ja Vähikkälän väljämä ry): Seitsemän kyläkirjaa,
kokonaisbudjetti 423.824 mk, tuki 360.250 mk (Janakkala). Hanketta on puollettu 85%
rahoituksella, jolloin omarahoitukseksi jää 15%, josta puolet voi olla talkootyötä.
Hankkeen aikana jokainen kylä laatii oman kylän vaiheista historian, historiikin tai
kyläkirjan painovalmiiseen muotoon.
Hanke
ei saa muuta tukea (tai EU-tukea) toimintaansa. Taloudellisesti Kyläkirja
hanke on toteutettavissa, koska kyläyhdistykset ovat sitoutuneet toimintaan mukaan
omarahoitusosuuksilla ja huomattavan suurilla talkootyötuntimäärillä.
*
* * * * * * *
Seitsemän
kyläkirjaa hankkeen aikataulu
Hankkeessa mukana olevat
seitsemän kylää ovat yksimielisiä kahden vuoden hankekaudesta. Sen pohjalta on
laadittu yhteinen aikataulu seuraavasti:
1.
Arkistotutkimukset,haastattelut, kuva-aineiston keruu, kirjoittaminen,
tammikuu 2002-kesäkuu 2003
2. Toimittaminen, tammikuu
2002-elokuu 2003
3. Tietojen tarkistus, tammikuu
2002-marraskuu 2003
4. Kieliasun
tarkistus, tammikuu-syyskuu
2003
5. Taittosuunnitelma, kesäkuu 2002-syyskuu 2003
6. Taitto, kesäkuu-joulukuu
2003
7.
Painatus, kevät 2004
Kokonaisrahoitustarve
73.300 mk
|
| KYLÄLEHTI
3/2001: Viralan
kylän kesätapahtuma
Parhaat osumat omatekemillä ritsoilla

Sunnuntaina
viikkoa ennen juhannusta klo 13.00 alkaen pidettiin jo perinteinen Viralan kylän
kesätapahtuma Viralan TY:n talolla ja sen lähimaastossa. Tapahtuman järjestäjänä oli
tänä vuonna Viralan Wauhti. Edellisen viikon oli lähes tulkoon koko ajan satanut, mutta
sunnuntaina sää oli enimmäkseen poutainen, vaikka taivas olikin pilvessä. Säällä
lienee ollut osuutensa siihen, että mitään varsinaista yleisöryntäystä ei
tapahtumaan ollut. Joko ihmiset pelkäsivät, että sade alkaa uudelleen, tai sitten
kaikki yrittivät hyödyntää lyhyttä poutajaksoa piha- ja peltotöissä, eivätkä
ehtineet muihin rientoihin.
Ohjelmassa
oli kyläkisa, perinteisiä kenttäpelejä, puffetti ja aikido-näytös. Kyläkisaan
saatiin kokoon neljä 3-henkistä joukkuetta, jotka kaikki olivat omalta kylältä. Kisaan
oli toki haastettu myös mm. naapurikyläläisiä sekä Riihimäen rannassa majaansa
pitävien karavaanareiden edustajia, mutta valitettavasti kukaan ei uskaltautunut mukaan
viralaisia vastaan. (Sirpa Heino)
Kylähistoriaprojekti

Vanaveden
opisto aloittaa kylähistorian tallennuskurssin Janakkalassa (Eväitä
kylähistorian tekijälle). Kurssin aloitteentekijöinä ovat Viralan
historiaryhmäläiset. Kylästämme kurssille osallistuu viisi henkilöä. Mukaan mahtuu
toki useampikin asiasta kiinnostunut.
Henkilöt joilla on tallennettavaa perimätietoa, valokuvia, äänitteitä,
koulua tai yhdistystoimintaa koskevaa aineistoa, ottakaa yhteyttä historiaryhmäläisiin
(Sirpa Heino, Eila Jahtisaari, Liisa Lepistö, Unto Nieminen, Matti Puistola ja Tarja
Juntunen). Aineistoa tarvitaan lähteenä kylähistoriajulkaisussa. Omistaja saa pitää
aineiston itsellään, ja sitä vain lainataan julkaisua varten. (Tarja Juntunen)
Kurssi
alkaa Viralan koululla 27.9. klo 18. Tulkaa mukaan!
Iskos vai
viskos

Viralassa
tehtiin arkeologisia kaivauksia toukokesäkuun vaihteessa. Kysymyksessä oli Museoviraston
tehtävä selvittää tulevan uudisrakennuksen maapohja. Alueelta oli tehty löytöjä
vuonna 1984, jolloin paikalla todettiin olleen kivikautista asutusta. Paikka sijaitsi
Viralan Palsanlahdessa, aivan ns. Riihimäen rantaan johtavan tien varrella.
Kysymyksessä oli
koevaivaukset, jossa tehtiin koeruutuja (1m x 1m) sekä yksi suurempi oja
tulevan pihatien alle. Kaivaussyvyys oli n. 30cm eli viljelykerroksen verran. Kuoppien
syvyys voi vaihdella 30-50cm. Kaivausvälineinä olivat: lapio, erikokoiset lastat, ja
-harjat, rikkalapio ja ämpäri. Tyypillisimpiä kivikautisen ajan löytöjä ovat:
palanut luu, keramiikka esineiden palaset, kvartsi-iskokset, kivien muodostamat liesien
paikat ja pii-kivien palaset. Löydöksien määrä jäi odotettua pienemmäksi jonka
vuoksi kaivaukset lopetettiin suunniteltua aikaisemmin. Paikalla ei löytöjen perusteella
ole ollut pysyvää asutusta, vaan ehkä tilapäinen leiri.
Museovirastolta
kaivauksilla oli kolme arkeologia: kaivausten johtaja Kaarlo Katiskoski, piirtäjä
Petteri Pietiläinen ja mittamestarina toiminut Esa Hertell. Apulaiskaivajina toimivat
tekstiilikonservaattorit Annastina Forsberg ja Tarja Juntunen. Viimeksi mainitut olivat
ensimmäistä kertaa kaivamassa. Kokemattoman kaivajan oli aluksi vaikea hahmottaa
millaisiin esineisiin on syytä kiinnittää huomiota. Kvartsi-iskokselta näyttänyt
esine ei ollutkaan iskos, vaan kvartsi kivi, jolloin se luonnollisesti heitettiin pois.
Tällöin se sai nimen viskos. Iskoksen erottaa reunojen muodosta, kivi on
pyöreämpi kuin työstämisen takia muotoutunut iskos. Kvartsista on tehty erilaisia
työkaluja, kuten esim. nahan muokkauksessa käytettäviä kaapimia.
Viralan ala-asteen koululaiset ja opettajat olivat kiinnostuneita viimeisinä
koulupäivinään tutustumaan koulun kulmilla tehtäviin koekaivauksiin. Kaksi
koululaisryhmää teki vierailun näille Viralassa ainutlaatuisille kaivauksille.
Innokkaat oppilaat saivat arkeologien ohjauksella tietoa menneestä ajasta sekä
arkeologiasta. (Tarja Juntunen)
VIRALAISTEN SUOMENLINNAN VALLOITUS

Viralan
Wauhti järjesti kaikille kyläläisille tarkoitetun kesäretken Helsinkiin Suomenlinnaan
ja Korkeasaareen sunnuntaina 8. päivänä heinäkuuta. Lähtijöitä oli täysi
bussilastillinen, ja mieli korkealla. Helsingissä jakaannuttiin kohteen mukaan, noin
puolet porukasta oli menossa Suomenlinnaan ja loput Korkeasaareen, itse kuuluin
Suomenlinnaan menijöihin.
Ilma
oli upea niin kuin viime heinäkuussa yleensäkin, aurinko paistoi ja lämmintä riitti.
Helsingin kauppatorilta jatkoimme matkaamme laivalla Suomenlinnaan, missä aluksi
tutustuimme linnoituksen monivaiheiseen ja mielenkiintoiseen historiaan
multivideo-esityksen avulla. Sen jälkeen saimme mukaamme oppaan, joka kierrätti meitä
osittain jo videosta tutuiksi tulleilla tapahtumapaikoilla ja kertoi edelleen linnoituksen
valloittavaa tarinaa. Opastettuun kierrokseemme kuului myös tutustuminen yhteen alueen
monista museoista, joksi valitsimme linnoituksen perustajan Augustin Ehrensvärdin museon.
Opastetun
osuuden loputtua meillä oli useita tunteja aikaa tutustua omin neuvoin Suomenlinnan
moniin nähtävyyksiin. Museoita linnoitussaarella on useita: mm. Sotamuseo, Tullimuseo ja
Nukke- ja lelumuseo sekä tietenkin Suomen ainoa sukellusvene Vesikko, joka on jo
vuosikymmenien ajan ollut matkailijoiden ihailtavana Suomenlinnan rantakallioilla nyt ihan
kuivalla maalla. Lisäksi Suomenlinnassa on taiteen ystäville useita gallerioita ja
näyttelyitä sekä esim. keramiikkapaja Pot Viapori. (Sirpa Heino)
Koulun
ja kylän yhteinen Elopäivä

Meillä oli
koulupäivä lauantaina. Lauantai oli kiva päivä ja täynnä tekemistä. Meidän
koululla oli poliisit ja kaksi poliisikoiraa sekä palokunta ja nukketeatteri.
Poliisikoirat olivat kahdeksan ja kaksi vuotta vanhoja. Vanhempi koira oli pyöräkoira,
joka kulki tarakalla kypärä päässä, kun ei enää jaksanut juosta. Nuorempi koira oli
poliisiauton perässä, kun se koira oli niin arka. Palokunnasta tuli kaksi miestä
esittelemään paloautoa ja sen toimintaa. Palomiehet olivat söpöjä ja kivoja.
Palokunnan esityksen jälkeen oli nukketeatteri ja sen jälkeen oli 1-3. luokkalaisten
keppinukke-esitys. Esityksen jälkeen oppilailla oli ruokailu. Koululla oli myös
kirpputori, puffetti, onnenpyörä ja muuta kivaa. Minä ostin pitkän hameen, joka maksoi
10 markkaa. Minä voitin onnenpyörässä muovikassillisen hienoja palkintoja, kuten
tatuointeja, lyijykyniä, piirakkaa, leipää ja paljon muuta kivaa. Lauantain työpäivä päättyi noin kello 12.30.
Annika Vienonen 6.
lk

| TÄNÄPÄ |
KYLÄLEHTI | YHDISTYKSET |
PALVELUT | KUVIA |
HISTORIA| |
|



|