1. VIRALAN KYLÄN HISTORIAA

1.1 Viralan synty

Virala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1435.Viralan kylä käsitti v.1539 14 taloa ja oli täten Janakkalan suurimpia kyliä. Hallintopitäjä jaettiin vuonna 1539 neljänneskuntiin, joita piti olla pitäjässä neljä. Neljänneskunnassa piti olla yhteensä 10 koukkua. Koukku oli alkujaan alkutila. Viralan neljänneskunnat olivat Virala,Tarinmaa, Räikälä, Hiisi, Nuoliala, Uhkoila ja Rehakka. Viralan rälssitalot olivat 1500-luvulla itsenäisiä perintötaloja. Viralan kylän 10 taloa joutui 1585 Harvialan omistajien rälssitaloiksi.

Brita De la Gardie osti 1626 ostorälssiksi Viralan talot. Talojen tontit sijaitsivat Viralan niemellä kehässä ja talojen lähellä oli pellot.

Torppia ruvettiin perustamaan vuonna 1700.Viralan torppia oli Yli-Koveron, Ali-Koveron, Kurjenmen, Kuuslammen, Suojärven, Alanojan, Kiihamäen, Kanssin, Lönnin, Palsan, Jokelan, Lähdelammen ja Suomelan. 1868 hävitettiin kaikki rälssitalot ja niiden pellot ja niityt otettiin kartanon maiksi.

Suurin osa Janakkalaan sijoitetusta siirtoväestä oli kotoisin Antrean pitäjästä Karjalan kannaksen keskivaiheilta. Karjalaiselle siirtoväelle Maanhankintalain nojalla ja vapaaehtoisin kaupoin syntyneet viljelystilat perustettiin lähinnä vuosina 1945-1952. Viralan kartano oli yksi maanluovuttajista.

1.2 Viralan kartano

Jo vuodesta 1872 alkaen on Viralan kartanossa harjoitettu vaihtelevaa teollisuustoimintaa. Ensin siellä toimi viinatehdas ja sittemmin vuonna 1885 lisäksi hiivatehdas. Kieltolain johdosta tehdas jouduttiin lopettamaan. Jatkosodan aikana voitiin rakennuksia ja koneita osittain käyttää puutervan jalostamiseen. Vuonna 1950 tyhjinä olevia kartanon kotieläinrakennuksia ruvettiin käyttää herkkusienien viljelemiseen. Työllisyyden varmistamiseksi perustettiin vapaana olevaan tehdasrakennuksen osaan teknokemiallinen tehdas, joka valmisti Ortex-pesu- ja puhdistusaineita, joita voidaan pitää Suomen ensimmäisenä synteettisenä puhdistusaineina. Nykypäivänä Viralan kartano harjoittaa fasaanien kasvattamista.

1.3 Viralan mylly

Viralan jalkamyllystä on tietoa jo 1500-luvun alusta. Siitä käytettiin nimeä Lanankosken mylly. Lanankoski on nykyisin noin kilometrin päässä nykyisestä Viralan myllystä. Mylly on luultavasti siirretty nykyiselle paikalle n. v.1782 ja saatu siten suurempi putous ja pato. Nykyään myllystä on jäljellä pelkkä kivijalka.

1.4 Viralan koulu

Viralan kansakoulu syntyi 19.9.1909 ja lopullisesti 17.10.1910.Oma kansakoulurakennus valmistui 1912.Alakoulu syntyi 1927 ja 1928 sille rakennettiin oma rakennus. Viralan alakoulu toimi toistakymmentä vuotta Viralan Myllyllä Häggblandin talossa.

1.5 Viralan työväenyhdistys ja Wauhti

Viralan työväenyhdistys perustettiin 22.12.1908 ja se sai oman talon 1932.Työväentalolla on erilaisia tapahtumia yms. Viralan Wauhti perustettiin työväenyhdistyksen jäsenosastoksi 12.04.1932.Seura osallistui TUL:n Liittojuhlaan 1934 14-jäsenisen joukkueen voimin Seuran tärkeimpiä tapahtumia hiihtokilpailu 1938,yleisurheilukilpailu 1940,Hämeen Kansan viestihiihto 1965, TUL:n Hämeen piirin suunnistusmestaruuskilpailut 1966 ja vastaavat hiihtokilpailut 1967. Viralan Wauhti järjestää erilaisia tapahtumia.

 2. KYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET

Viralan kyläsuunnitelman tekeminen käynnistyi osana Hämeen Kylät ry:n kyläkoulutusprojektia. Kyläsuunnitteluryhmiä perustettiin Kanta-Hämeen alueelle loka-joulukuussa 1998 kolme: Hattula&Kalvola ryhmä, Janakkala&Renko ryhmä ja Hausjärvi-Loppi-Riihimäki&Hyvinkää ryhmä.

Koulutukseen osallistumisen puolesta puhui tavoite saada uudentyyppistä toimintaa kylälle ja saada lisää ihmisiä mukaan aktiiviseen toimintaan. Koulukseen osallistuivat Elina Kallionpää, Tuula Suomela, Jyri Vienonen ja Simo Hallavainio. Ryhmässä oli aktiivisesti myös silloinen kyläyhdistyksen pj. Ritva Salonen.

2.1 Koulutusjaksojen aiheet olivat seuraavat:

• 12.11.1998 (Turenki) suunnittelutyön organisointi
• 12.1.1999 (Renko) kyläkyselyn viimeistely
• 2.3.1999 (Rastila) tehtiin alustava kehittämisasioiden määrittely ja suunniteltiin kyläkokouksen järjestämistä
• 15.4.1999 (Renko) käytiin läpi kyläkokousten tuottamaa materiaalia
• Viralan Kyläsuunnitteluilta 22.4.1999 (Työväentalo) osallistui 55 henkeä. Tilaisuudessa tehtiin nelikenttäanalyysi sekä sovittiin alustavat työryhmät (liite)
• 18.5.1999 (Työväentalo) Tarkennettiin oman kylän suunnittelutyön käytännön tehtäviä
• 15.6.1999 (Leppäkoski) arvioitiin valmistuneita suunnitelmia, kuultiin Leader-asiaa ja Hämeen Kylien asiaa
• 8.5.2000 Viralan kylän toinen Kyläsuunnitteluilta (Työväentalo), jossa työryhmät kertoivat toiminnastaan

2.2 Suunnittelutapahtumat koulutuksen jälkeen

• 2000-2002 Toimintaryhmät muotoutuvat ja hakevat omaa toimintatapaansa
• kouluryhmä muotoutuu koulun johtokunnasta
• historia-ryhmä käynnistää POMO-hankkeen yhdessä 6 muun kylän kanssa
• vapaa-aikaryhmä suunnittelee ja järjestää retkiä ja vapaa-ajan tapahtumia
• kylän raitti-ryhmä on keskustellut teiden nimiviitoista ja valaistuksesta ja osallistunut Janakkalan kylien yhteissuunnitteluun
• lehtiryhmä julkaisee 4 kertaa lehden ja päivittää kotisivuja
• 10.1.2001 Riihimäen rantakeskustelu kylän yhdistysten kanssa
• 10.5.2001 Kyläsuunnitelman 1. versio julkaistaan kylälehdessä kotisivuilla (http://www.htk.fi/public/virala/kylayhdistys.html#suunn)
• 17.12.2001 Kylälehden kouluextran ja 2. kyläkyselyn suunnittelua
• 27.2.2002 Kyläkyselyn tuloksista kerrotaan vuosikokouksessa
• 9.3.2002   Päivitetty kyläsuunnitelma esitellään  kyläyhdistyksen hallitukselle

3. ASUKASKYSELYN YHTEENVETO

3.1 Kysely 1999

Sijainti ja tiestö  - Viralan sijainti Hämeenlinna-Helsinki-moottoritien kupeessa on ihanteellinen. Turenkiin on matkaa n. 7 km ja Hämeenlinnaan n. 12 km. Katuvalojen puute tuli kyläkyselyssä esille. Koulun takia kyläläiset toivovat kevyenliikenteen väylää.

Väestö ja asuminen - Kylällä on n. 130 taloutta, joissa asukkaita hiukan alle 400. Kyselylomakkeen palautti 55 % vastaajista. Keski-ikäiset lapsiperheet ovat suurin ryhmä. Monille kylään viimevuosina muuttaneille perheille koulun olemassaolo on ollut muuttopäätöstä tehtäessä ratkaiseva peruste. Uusia asukkaita olisi muuttamassa Viralaan. Ehtona ja mahdollisuuksina pidetään asunnon vuokrausta tai sopivan omistusasunnon löytymistä. Halukkuutta myydä tai vuokrata rakennuksia oli kuitenkin pientä. Kunnallistekniikkaa pidetään kalliina ja hankalana, vaikka halukkuutta tonttimaan myymiseen löytyi.

Elinkeinot - Ansiotyö on ensisijaisesti talouksien merkittävin tulonlähde. Kylällä on hieman yritystoimintaa. Yrittäjien yhteystiedot on kirjattu kotisivuille. 5 vastaajaa ilmoitti harjoittavansa muualla yritystoimintaa.  Yritystoimintaa edesauttaa hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, mutta tilojen puute hankaloittaa yrittämistä. Maatalousyrittäjien määrä on laskenut vuosien aikana, ja nykyään maatalous on monelle enää sivuelinkeino. Päätoimisia maatalousyrittäjiä on Viralassa vain 5 %, mutta kaikki suunnittelevat jatkavansa toimintaa myös lähivuodet.

Palvelut - Kylällä toimii koulu, jossa on ala-aste ja esikoulu. Suurin osa vastaajista piti koulua erittäin tärkeänä. Koulu on pienen kylän keskipiste. Kylällä kulkee vain kaksi linja-autovuoroa päivässä ja sitä käyttävät pääasiassa yläasteen koululaiset ja eläkeläiset. Kunnan Tassu-bussi liikennöi päivittäin Turenkiin. Kauppa-auto liikennöi kylällä ja sen toiminta on jatkumassa, koska sen tarkoituksena on palvella ikääntyneitä henkilöitä. Harraste- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia toivottiin kyläkyselyssä. Tärkeimpinä pidettiin lasten tarpeita ja kyläläisten kokoontumispaikkaa. Perinteisiä tapahtumia kuten latotansseja ja erilaisia juhlia pidetään tärkeinä. Tulisi selvittää mitä tapahtumia tai perinteitä voitaisiin elvyttää. Kyläläiset olivat halukkaita tuottamaan seuraavilla palveluja:

• lastenhoito
• tekstiilien huolto ja korjaus
• remontointi
• atk-apu ja kirjanpito
• yrityspalvelu
• maatalouden kiireapu
• auraus- ja siivousapu
• yhteishankinnat

Ympäristö - Kyläkyselyssä tuli esille toivomuksia kyläraitin ja maiseman parantamiseksi:

• katuvalaistus
• ilmoitustaulut
• uimaranta, pyörätie, tien ja tienvarsien kunto, vesistön yms. hoito
• tienviitat paremmaksi ja alhaisempi nopeusrajoitus koulun läheisyyteen
• tienvarsien siivous roskista
• myllyn ympäristö
• maalaismaiseman säilyttäminen

Tärkeänä kohteena pidettiin Viralan myllyn ympäristöä. Viralan kartanolla on suuri merkitys, koska sen alueella on mm. vanhoja hirsirakenteita, joita voisi hyödyntää esim. myllyn alueella.

Yhdistys- ja yhteistoiminta - Virassa toimii seuraavat yhdistykset:

1. Viralan kyläyhdistys ry
2. Viralan Erä
3. Viralan Wauhti
4. Viralan Työväenyhdistys
5. Viralan kalastus- ja vesiensuojeluyhdistys

Kyläkyselyn mukaan kyläläiset osallistuvat vähän kyläyhdistys- tai seuratoimintaan. Kyläyhdistyksen toimintaan on puolet tyytyväisiä vastanneista, mutta loput eivät ota kantaa tiedon puutteen takia. Halukkuutta kylän kehittämiseen ja toimintaan on! Kyläläisten yhteistyötä vaikeuttaa se, ettei tunneta toisia tarpeeksi hyvin. Yhteisiä tarpeita ei ole tullut esille. Kylän kehittämistä hankaloitta myös sen laajuus, kun ei ole "keskustaa".

4. TYÖRYHMÄT

Kyläsuunnitelman valmistuessa ovat työryhmät seuraavat (kokoonkutsujat suluissa):

1. KYLÄHISTORIA-ryhmä (Ritva Salonen)

2. VAPAA-AIKA-ryhmä (Elina Kallionpää)

3. KOULUN JOHTOKUNTA (Juhani Suolahti)

4. KYLÄN RAITTI -ryhmä (Simo Hallavainio)

5. KYLÄLEHTI-RYHMÄ (Anneli Harju)

5. TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2002 - 2004

5.1 Kyläyhdistyksen hallitus

• Yhdistysten välinen yhteistyö – Työväenyhdistyksen ja Wauhdin kanssa kehitetään yhteistyötä.
• Riihimäen rannan käytöstä sopiminen Karavaanarien kanssa
• Toimintaryhmien ohjausryhmänä toimiminen – hallitus on yhteydessä ryhmiin ja päinvastoin
• Kuntaan päin aktiivinen toiminta – mm. koulun tilanne (nimiaddressi), aloitteet kevyen liikenteen väylästä, kylien välinen yhteistyö, rahahakemukset
• Koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Koululaisten kanssa järjestetään jokavuotinen siivoustempaus. Kyläläiset voivat osallistua talkoisiin, jätehuoltoon ja talkookahvien/mehujen järjestämiseen.

5.2 Kyläkirja

• Työryhmä saattaa kylän historian julkaistavaan asuun POMO-hankkeella, joka käynnistyi 2001. Historiikki rajataan aluksi noin 200 viime vuotta kattavaksi. Esille otetaan myös moottoritien rakentamisen aikana tehdyt arkeologiset kaivaukset ja niiden löydöt. Erilaisia vanhoja karttoja ja valokuviakin on vuosien varrelta olemassa. Vanhoista lehdistä voi löytää myös mielenkiintoista tietoa. Ryhmä voi hakea tukea tälle hankkeelle. Avustajaksi historiikin tekemiseen voidaan pyytää tai palkata esim. historian opiskelija tai "kylähistoria-veteraani". Hanketta toteutetaan POMO-hankkeena, jonka vastuuhenkilö on Tarja Juntunen. Ryhmä ilmoittaa kotisivuilla ja kylälehdessä uutisista.

5.2 Vapaa-aika

• Karavaanarien vuokraamaa Riihimäen rantaa voidaan  käyttää. Sauna ja grilli on käytettävissä ja sen vuokra on 50 mk. Yhteistyöstä sovitaan vuonna 2002, jonka jälkeen voidaan järjestää esim. yhteisiä tapahtumia rannassa.
• Perinteisiä tapahtumia vahvistetaan niin, että ne  aina vaan paranevat
• saunailta (maaliskuu)
• lasten kesärieha (heinäkuu)
• latotanssit (elokuu)
• elorieha (syyskuu)
• perinteiset joululaulut (joulukuu)
• Retkiä ja tapahtumia. Kesällä järjestetään erilaisia tempauksia ja kilpailuja esim. kyläkilpailuja/kesätori, risteilyjä, retkiä ym. Talvella pidetään luistelutapahtuma l. talvirieha ja järjestetään ryhmämatkoja
• Lentopalloa pelataan koulun kentällä kesäisin
• Luontopolku-hanke. Ryhmä selvittää maanomistajien kanssa luontopolun perustamisen mahdollisuudet. Tavoitteena on saada koululaisille ja kyläläisille luontopolku. Ryhmä selvittää mm. Lanakosken ja Kanssin vuoren alueilla kulkevat polut ja niiden parantamisen. Vuonna 2002 tehdään päätös haetaanko hankkeelle rahoitusta.

5.3 Kylän raitti

• Kylän sisääntuloväylille hankitaan Virala-nimikyltit. Toteutus yhdessä Janakkalan kylien kanssa. Toteutus yhteistyösää Hämeen Tiepiirin kanssa.
• Tienvarsien hoitoon satsataan sopimalla risukoiden poistamisesta yhdessä maanomistajien kanssa; mm. joenvarsialueen siistiminen parantaisi kylän yleisilmettä.
• Kylän valot. Turvallisuuden ja osin viihtyvyydenkin kannalta kylälle tehdään pitkän tähtäyksen katuvalojen hankintasuunnitelma.
• Tonttirekisteri ja rakentaminen. Tonttimaat laitetaan rekisteriin. Yhteistyötä kunnan ja Janakkalan kylien kanssa.

 5.4 Koulu

• Koulun tulevaisuuden kannalta keskeistä on koulun laajennusta koskeva päätös. Kunnanvaltuusto päättää vuoden 2002 aikana mikä ehdotetuista vaihtoehdoista toteutuu. Uudisrakennuksen puolesta on 2001 kerätty mm. nimiaddressi, kirjoitettu yleisonosastoon ym.
• Viralan ala-asteella on kevätlukukaudella 2002 32 oppilasta eskarissa ja luokilla 1-6.  Koulun tulevaisuuden kannalta keskeistä on oppilasmäärän kehitys. Seuraavassa taulukossa on esitettynä lukuvuoteen 2007-2008 ulottuva Viralan koulun oppilasennuste (laadittu 23.10.2001):

5.5 Kylälehti-ja kotisivut

• Lehden nimi on Viralan Kylätiedote. Lehteä tehdään kylän omin voimin.
• Lehden toimituskuntaan kuuluvat Anneli Harju ja Heikki Juutilainen.

6. SUUNNITELUTYÖN JATKUMINEN

Kyläyhdistyksen hallitus toimii ohjausryhmänä, jonka kokouksissa esitellään suunnitelmat ja hankkeet ja mietitään tiedottamisen, talkoiden ja tarvittavien resurssien tarve. Hallitus ja toimintaryhmien vetäjä huolehtii siitä, että suunnitelma pidetään ajan tasalla.

Suunnitelmasta kerrotaan kylän tilaisuuksissa, kylätiedotteessa ja nettisivujen avulla kaikille kylän asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja kaikille muille kiinnostuneille.

KYLÄN NELIKENTTÄANALYYSI

TYÖRYHMÄT

1.   HISTORIA-ryhmä

• Ritva Salonen

• Leo Järvenpää

• Tarja Juntunen

• Matti Puistola

• Sirpa Heino

• Unto Nieminen

• Liisa Lepistö

• Eila Jahtisaari

2.                                    VAPAA-AIKA-ryhmä

• Elina Kallionpää

• Sinikka Elo

• Anneli Harju

• Jukka Mylly

• Jari Heinonen

• Titta Suokas

3. KOULURYHMÄ (nyk. johtokunta syksyyn asti)

• Juhani Suolahti

• Markku Suomela

• Maritta Ojansuu

• Arto Mikkolainen

• Satu Tauru

• Annemari Joro (johtavaopettaja)

• Marja-Liisa B (koulun henkilökunta)

• Merja Taponen (koulutuslautakunta)

4. KYLÄN RAITTI -ryhmä

• Simo Hallavainio

• Matti Puistola

• Tommi Kautto

• Kristiina Kommio

• Päivi Yli-Kovero

• Leena Heinonen

5. KYLÄLEHTI-ryhmä

•     Anneli Harju    

•     Heikki Juutilainen

Takaisin