Kylähistoriikkiin
on päässyt pujahtamaan muutamia asiavirheitä, joihin voit tulostaa
korjaussivun
tästä.

-
"Yhtaikaa! sano Viralan pojat" on asiantuntevasti koottu
elämysmatka seudun menneisyyteen ja nykypäivään
-
Tietoja on koottu mm.
Kansallisarkistosta, Hämeenlinnan Maakunta-arkistosta,
Janakkalan kunnan ja seurakunnan sekä yhdistysten
arkistoista, historiakirjoista ja muistelmista sekä
kyläläisten haastatteluista.

-
Kartanon ja viinatehtaan
vilkkaan toiminnan vuodet ovat antaneet Viralan elämälle
oman erityispiirteensä. Osa Hämeen teollistumisen historiaa.
-
Kirjan sivuilla on paljon
kunkin aikakauden faktatietoja, karttoja, kommentteja,
muistelmia, anekdootteja, lehtileikkeitä jne.
-
Paljon tarinaa
Kanta-Hämeen elämänvaiheista muillekin kuin viralalaisille!

-
Millaista oli renkien ja navettapiikojen elämä 1900-luvun
alussa?
-
Miten maatalous on
muuttunut torppariajoista EU:hun tultaessa?
-
Mitä kaikkea kylän
mestarit osasivat
ennen, ja mitä Viralan ammattilaiset ja yrittäjät tarjoavat
tänään?

-
Torpat ja mäkituvat
asukkaineen ja sijainteineen
-
Viralan 1700- ja
1800-lukujen ruotumiehet
-
Vanhoja karttoja
1700-luvun alusta alkaen
-
Viralan sankarivainajat
-
Viralaan 1940-luvulla
tulleet siirtolaiset ja siirtolaistilat
-
Viralan yhdistysten
historiikit
-
Tämän päivän yrittäjät ja
ammattilaiset
TODELLINEN
ARVOTEOS JA MUISTOJEN AARREAITTA MYÖS TULEVILLE POLVILLE
VUOSIKYMMENIKSI ETEENPÄIN.

HISTORIAN PALASIA . . .
Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyi n. 100 vuotta vanha Viralan
myllyalueen kartta.
Klikkaa kuva isommaksi, ja tutki!

|
Satutkos
arvaaman tai tietämään, mikä vempele se tämä on?
Vieläkin
satunnaiskäytössä
oleva rotanloukku on Ali-Kuotolan navetan vintiltä. Vähän jyviä
alle ja vaikka pari tiiltä painoksi päälle, niin saaliiksi saattaa
tulla useampikin siimahäntä. |

HISTORIARYHMÄ KOKOSI KYLÄKIRJAN PIETEETILLÄ
 |
 |
Onkohan tässä historiaryhmä lähdössä keräämään
aineistoa Viralan kyläkirjaa varten? Vai ollaankohan sittenkin
Suontaustan pernamaalla 1938!
|
Kyläkirjaryhmän palaverissa
2004 (vas.) Unto
Nieminen, Liisa Lepistö, Ritva Salonen ja hist. tutkija Tuomas
Hoppu, sekä takarivissä Eila Jahtisaari ja Matti Puistola. Kameran
takana oli Heikki Juutilainen. |

Tämän tyyppistä sisältöä
on WIRALAN HISTORIASSA:
Kivikautinen asutus ja elämä Viralassa
Tiestön kehitys, maiseman muuttuminen
Paikannimet, kartat
Kartano
Mylly, Saha, ”Tynamo”
Suontaustan kartano
Elinkeinot ja ammatit
Vapaa-aika ja yhdistystoiminta
Viralalaiset sananparret
Koulu
Sotien ajat - vaikutus Viralaan
Luontokuvia Viralasta
Tämän päivän ammatit ja yrittäjät
Viralan tulevaisuus
|

Viralan historiaryhmällä komea urakka!
(Juttu vuodelta 2004)
Seitsemän Janakkalan kylää on mukana osittain yhteisessä
hankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä Heinäjoen, Jokimaan, Nuolialan,
Saloisten, Rehakan ja Irjalan, Vähikkälän ja Viralan historiikki, historia
tai kyläkirja painoasua vaille valmiiksi. Jokainen kylä valmistaa oman
erillisen julkaisunsa. Hanketta ovat toteuttamassa kyläläiset yhdessä
kyläyhdistysten kanssa.
Julkaisujen tekeminen työllistää alueen ihmisiä, joilla on
kiinnostusta ja osaamista julkaisujen tekemisestä ja historiatiedon
keräämisestä. Monet kyläläiset osallistuvat hankkeeseen lisäksi suurella
talkootyötuntien määrällä.
– Julkaisuja varten on tehtävä arkistotutkimuksia,
haastateltava kylän väkeä, ennenkaikkea vanhuksia, hankittava
kuvamateriaalia ja tietenkin viimeisteltävä työ painokelpoiseen asuun, sanoo
historiatyöryhmässä mukana oleva Tarja Juntunen.
Kyläkirjan aihepiirejä ovat esimerkiksi kartano, koulu,
elinkeinotoiminta, yhdistykset, 1918, sotavuodet, Karjalan siirtolaiset ja
sankarivainajat. Eikä sovi unohtaa uudempaakaan historiaa sodan jälkeisestä
jälleenrakennuksesta aina tähän päivään saakka.
Koko aineiston saattaminen julkaistavaan muotoon edellyttää
ammattiosaamista, kuten kieliasun ja asiatietojen tarkistusta, tekstin
toimittamista, kuvitusta ja taittoa. Näihin töihin voidaan palkata asian
osaavia tekijöitä.
Oman kylän yhteistyötä
– Julkaisujen tekeminen parantaa alueen asukkaiden
yhteenkuuluvuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta, Tarja Juntunen korostaa.
Kylän tunnettavuus ja osaaminen nousevat paremmin esille ja näin edistetään
myös paikallista yritystoimintaa, muun muassa matkailua.
Historia- ja perinnetiedon keruun merkityksen korostumisen
myötä kylien perinteet ja esimerkiksi vanhat, kadoksissa olleet työtavat
saadaan elvytetyksi. Hankkeen aikana kerätystä aineistosta kootaan
kotiseutuarkisto, joka voidaan luovuttaa esimerkiksi Hämeenlinnan
maakunta-arkistossa säilytettäväksi.
Julkaisujen toteutuksesta on suunniteltu järjestettäväksi
erityinen teemapäivä, jolloin kylät kertovat julkaisuistaan ja niiden
tekemisestä.
POMO rahoittaa kyläkirjojen tekoa
Hämeen Linnaseudun kehittämisyhdistys on puoltanut
kahdeksalle hankkeelle POMO+ -rahoitusta
Yhdistys eli paikallinen toimintaryhmä toteuttaa alueellaan
POMO+ -ohjelmaa eli Paikallisen Omaehtoisuuden
Maaseutuohjelmaa, jolla viedään eteenpäin paikallista
maaseudun kehittämistyötä. Linnaseudun toiminta-alueeseen kuulu Hämeenlinnan
seutukunta eli Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos ja
Hämeenlinnan kaupungin maaseutualueet. Ensimmäisen hankehaun perusteella
yhdistys esittää yhteensä runsaan 1,2 miljoonan markan tukea jaettavaksi
paikallisille hankkeille.
Rahoitettavien hankkeiden tulee toteuttaa Linnaseudun
asukaslähtöistä maaseutuohjelmaa sekä valtakunnallisia POMO+ -ohjelman
kriteerejä, joita ovat mm. paikallislähtöisyys, pilottiluonteisuus,
täydentävyys, siirrettävyys sekä taloudellinen kestävyys. POMO+ -toiminnan
tavoitteena on parantaa maaseudun elinkeinomahdollisuuksia ja tuoda
hanketoiminnalla lisäarvoa maaseudulle.
Osa omarahoitusta ja talkoita
”Seitsemän kyläkirjaa ”-hanke toimii Janakkalan kunnan
alueella. Hankkeessa on mukana seitsemän (7) kylää. Heinäjoen kyläseura ry, Jokimaan Kyläseura ry, Nuolialan
kyläyhdistys ry, Rehakan ja Irjalan kyläyhdistys ry, Saloisten kyläyhdistys
ry ja Vähikkälän väljämä ry): Seitsemän kyläkirjaa, kokonaisbudjetti 423.824
mk, tuki 360.250 mk (Janakkala). Hanketta on puollettu 85% rahoituksella,
jolloin omarahoitukseksi jää 15%, josta puolet voi olla talkootyötä.
Hankkeen aikana jokainen kylä laatii oman kylän vaiheista historian,
historiikin tai kyläkirjan painovalmiiseen muotoon.
Hanke ei saa muuta tukea (tai EU-tukea) toimintaansa.
Taloudellisesti ”Kyläkirja” –hanke on toteutettavissa, koska kyläyhdistykset
ovat sitoutuneet toimintaan mukaan omarahoitusosuuksilla ja huomattavan
suurilla talkootyötuntimäärillä.
”Seitsemän kyläkirjaa” –hankkeen
aikataulu
Hankkeessa mukana olevat seitsemän kylää ovat yksimielisiä
kahden vuoden hankekaudesta. Sen pohjalta on laadittu yhteinen aikataulu
seuraavasti:
-
1.
Arkistotutkimukset,haastattelut, kuva-aineiston keruu, kirjoittaminen,
tammikuu 2002-kesäkuu 2003
-
2. Toimittaminen,
tammikuu2002-elokuu 2003
-
3. Tietojen
tarkistus, tammikuu2002-marraskuu 2003
-
4. Kieliasun
tarkistus, tammikuu-syyskuu2003
-
5.
Taittosuunnitelma, kesäkuu 2002-syyskuu 2003
-
6. Taitto,
kesäkuu-joulukuu2003
-
7. Painatus, kevät
2004
Kokonaisrahoitustarve 73.300 mk
Takaisin