Ajan patina – aikansa matkalla

5.12.2017

Linnaseudun kylätoiminnan ja kotiseututyön kehittäminen askeltaa yllä olevan otsikon voimin seuraavan vajaan kahden vuoden ajan. Tutummin Linnaseudun kylähankkeen nimellä kulkeva työ avautuu nyt hiljalleen uuteen aikakauteensa, ja työtä tekemässä yhden käsiparin sijaan resursseja on nyt puolitoista. Linnaseudulla hankeassistenttina toimiva Ottopekka Wiik työskentelee uudessa hankkeessa kyläkoordinaattori Johanna Henttisen aisaparina. Uudet tuulet puhaltavatkin nyt erityisesti digiajan suunnalta – viestintää tehostaen ja viestinnästä tiedottaen!

Uusi hanke lupaa nimensä mukaisesti ajan patinaa – eli nostaa esiin kotiseutumme historiaa, perinteitä ja kulttuuria – mutta ajan hengessä. Patinakin on aikansa matkalla, jolloin on hyvä pysähtyä kirkastamaan näkemäänsä ja kokemaansa. Hanke myös satsaa erityisesti siihen, että saadaan aikaan aivan uutta patinaa, joka jää elämään tekijöidensä toiminnassa; tarjoten resursseja tekeville, pilottihankkeita kokeilunhaluisille, uusia ideoita rohkeneville.

Yhdistyksille luvassa on monta monituista tapaa osallistua toimintaan. Tupailtoja voidaan viettää toiminnan tuomiseksi ajan tasalle – ”tekemällä sopivaa harvennushakkuuta ja istuttaa lisää taimia”. Toiminnan kiinnostavuus luodaan uudistamalla sitä sopivasti, mutta historiastakin on toisinaan hyvä ammentaa asioita. Voitaisiinko kylissä ja pitäjissä pohtia miten Kotikylästä luodaan ihan uusi galaksi? Tai mikä on meidän hämäläinen scifitarinamme? – Saattaa ensikuuleman mukaan idea jäädä vielä hautumaan, mutta tässäkin tärppinä on erityisesti lasten ja nuorten kiinnostuksen herättäminen kylätoimintaan ja kotiseututyöhön. Uusia ideoita voidaan toteuttaa vanhaan tapaan ja vanhat ideat taipuvat kyllä uusiinkin toteuttamistapoihin.

Viestintä on koko hankkeen kivijalka, mihin satsataan niin perinteisin kuin nykyaikaisinkin tavoin – mutta tavoitellaan myös viestinnästä viestimisen punaista lankaa. Perinteiset tolppamainokset tai ilmoitustaulut sekä kirjelmät eivät ole mennen talven lumia – unohtamatta sosiaalista mediaa, blogiakin, ja muuta digiajan mukanaan tuomaa potentiaalia. Lyhytelokuvat ovat yksi hankkeen tapa viestiä niistä asioista, mitä mukaan ryhtyvät kokevat tärkeiksi; tuodaan eetteriin nykyaikaisin keinoin asioita entisajan huippuhetkistä ja arjen askareista. Erilaisten julkaisujen saattaminen digitalteen on äärimmäisen tärkeää tulevaisuudenkin kannalta. Aikamatkoja voidaan taas tehdä niin historiaan kuin tulevaisuuteenkin. Voitaisiinko pellonpientareella leirinuotion äärellä löytää ihan uudenlainen juttu meidän kylän toimintaan? Tai mitä asioita voitaisiin jälleen herättää henkiin?

Kotouttaminen on päivän sana, oli kyse sitten muualta Suomesta tai ulkomailta meille Hämeeseen muuttaneista ihmisistä. Entisaikaan yhteisöllisyys oli maaseutukylien elinehto ja järjestöt tekivät erilaisia toimintoja yhteishengen ylläpitämiseksi. Niiden kaivaminen kätköistään saattaisi tuoda sopivan lisämausteen myös tämänpäivän toimintaan yhteisen tekemisen kautta.

Edellisen, Kylistä pitäjiin -hankkeen loppuseminaari keskittyi tarinoiden ympärille. Illan mielenkiintoisin kysymys jätti uudelle hankkeellekin ison haasteen; miten houkutella ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan ja luomaan yhdistyksen tarinaa jota ei vielä ole? Tai miten vielä tuntemattomien paikkojen tarinat saadaan esiin?

Hankkeen erilaiset viestintäkanavat ovat paraikaa työn alla – ja täysin palkein viestitään tulevasta sitten vuoden alkupuolella, haastaen ihan ensimmäiseksi yhdistykset mukaan patinan tuunauskampanjaan.