etusivubanneri etusivu historia nykypaiva tulevaisuus

    

Minna Kallasvaara haastattelee Torkkolan vaaria v. 1986

Lauri Torkkola, eli kyläläisille tuttavallisesti vain "Torkkolan vaari", oli kaikille Nihattulalaisille tuttu näky pyöränsä kanssa. Vaari ajeli mielellään kylällä ja jäi haastelemaan vastaantulijoiden kanssa sekä menneistä että nykypäivän polttavista aiheista. Alla oleva haastattelu on tehty vuonna 1986, jolloin vaarin tyttärentytär Minna oli vielä 12-vuotias.

MK: Nihattulan ala-asteen oppilas Minna Kallasvaara haastattelee nyt 85-vuotiasta Lauri Torkkolaa Armijärven historiasta. Ensimmäinen kysymys on: Mistä Armijärvi on saanut nimensä? Tai Nihattula?

LT: Nihattulan kylän nimestä on useampiakin, onko ne sitten tosia vai olettamuksia, mutta yksi joka pitää vähän niin kuin paikkansa on se, että täällä majaili venäläistä sotaväkeä vuosisadan vaihteessa, noin yli 20 000 kesäisin. Ja erottaakseen Hattulan pitäjän ja tämän kylän toisistaan, venäläinen sanoi että Niet Hattula, että tämä on pienempi kuin Hattulan pitäjä. Ja siitä on sitten jatkoa seurannut Nihattula, joka on sitten virallisesti kylän nimenä kulkenut. Tähän saakka ja aina eteenpäin, koska tämä on vielä koko lailla pysynyt koossa, ettei ole vielä maan päältä hävinnyt niin kuin tässä naapuripitäjiä ja kyliä on jo mennyt ihan olemattomiin, ettei ole enää asukkaitakaan.

MK: Minkälaisia kesiä olet viettänyt Armijärven rannalla?

LT: Niitähän on ollut minulla jo 85 kesää. Vaikka on siinä muutama kesä mennyt noissa sotahommissa, jatkosota varsinkin ja vapaussota vei jo vähän kesän vallan toiselle raiteelle. Kesät on olleet aika lailla samaa luontoa mitä se nyt on, mutta kuitenkin on merkittävästi joku ajanjakso niin kuin tuossa 1936 ja siitä eteenpäin aina tuonne 1939 oli semmoinen lämmin kausi. Ja se on jäänyt aikakausikirjoihin koska täällä viljellään sokerijuurikasta niin nämä sokerijuurikassadot ovat siltä ajalta aika paljon sitten aikaisempia ja myöhäisempiäkin satotuloksia huomattavasti korkeammat. Että näitä lämpökausia on ollut, mikä lyhempi mikä pitempi, mutta että eroja on ollut.

Ja niin kuin vaarini puhui siitä nälkävuodesta 18sataa 67 ja 8, niin nehän johtui niistä tavattomista sateista ettei viljat kypsynneet eikä muuta kun tuli syksyllä halla ja siitä sitten oli seurauksena yleinen viljan menetys niillä vuosilla, koska pellot olivat aivan märkiä. Että sen aikaisilla välineillä saatu muuta kun hankalasti kokoon niitä.

MK: Kuinka monta ihmistä on hukkunut Armijärveen?

LT: Tässä ny hiljalleen muistuttelen semmoista kun olin pikkunen poika, kun oli vielä venäläinen sotaväki tuossa leirillä, niin yhtenä saunapäivänä hukkui siihen kaksi sotamiestä. Ne on minun muistissani niin kuin ensimmäisenä. Sitten siinä on mennyt vanha seppä, hukkui siihen kanssa ja sieltä löydettiin sitten parin viikon päästä. Sitten siitä on mennyt Hakolan vuodin tytär. Kupilasta on yksi tytär kai hukkunui kanssa silloin kun oli pieni. Meiltä täältä Torkkolasta on yksi palvelustyttö luiskahtanut pyykkiä virutessaan järveen ja hukkunnut. Sitten on vielä naapurista salaojan kaivaja hukkunut kanssa, saatiin kyllä ylös mutta sydän ei enää sitten paljon toiminut koska hän oli vähän ryypyssään, että olisi ehkä jos olisi ollut selvä niin olisi kai voinut olla pelastettavissa. Muita lähemmin en minä tästä nyt muistakaan, voi niitä olla pari kolme joita ei nyt tässä tule äkkiä mieleen.

MK: Kuinka syvä Armijärvi on? Suunnilleen?

LT: Armijärven syvyydestä on niin monta kaskua, että... Kerran linja-autossa oli emäntä kysy isännältä, oli naapuripitäjästä, että kuinkahan syvä toi järvikään on kun siitä on niin paljon puhuttu, niin isäntä sanoi että sanoovat että se on niin syvä kun pitkäkin, mutta ei siinä sentään niin paljon syvyyttä ole. Mutta kyllä siinä toistakymmentä metriä on ollut tuota minun nuoruudenaikana, sen 80 vuotta tuonnempana. Mutta nyt se hiljalleen vesi kuljettaa siihen lietettä. Että nyt kun laskettiin siihen viemäri ja vesijohto niin siellä tuntuu olevan sitä aika lailla. Siellä on liejukerros vahvistunut mutta nytkin on toistakymmentä metriä vettä vielä siinä ja nyt on kirkastunutkin oikein hyvin koska siihen niitä kemikaaleja ajettiin kymmenen tonnia.

MK: Kertoisitko mitä teitte talvella järven jäällä?

LT: Nyt tulee sitten kysymykseen että minkä tuota Armijärven jäätä on käytetty talvisaikaan. Siihen aikaan niin ei ollut vielä karjanhoito niin korkealla vuosisadan vaihteessa, mutta kuitenkin silloin jo joku isäntä otti kesäkautta vasten jäitä siitä. No sitten syksyllä kun meni umpeen se niin luistimet oli jo silloin käytännössä mutta ne oli niitä puuluistimia joihinka sitten omatekoisesti sorvattiin katkenneista sahanteristä se terä siihen. Mutta näitä käytti silloin vielä vanhemmatkin väet että ne ajat mitä se järvi oli luistelukelpoinen niin siinä harrastettiin sitä luistelua, mutta sitten kun tuli lumi niin luistelu loppu mutta minun nuoruudessani siinä oli noin 70-80 vuotta takaperin, niin siinä pidettiin aina ravikilpailut koska siihen voi rakentaa kilometrin radan.

Kilpailijoita tuli koska täällä oli hevosjalostusyhdistys. Muualta pitäjästäkin pääsi kilpailuun osanottajaksi. Iltamat pidettiin, sitten illalla siellä palkinnot jaettiin ja mitä ohjelmaa siinä kaikkia oli. Ne oli jokatalviset toiminnot tälle kylälle. Mutta sitten kun tuli se talvisota ja nämä kaikki sodat tässä käytiin niin ei niitä ole sen jälkeen sitten enää näin ravikilpailuja näin pienissä järvissä ja ne on keskittynyt noihin suuriin keskuksiin ja maaradalle jo ja ravikilpailu sen mukana kasvanut.

MK: Minkälaisia asukkaita on järvenrannalla asunut?

LT: Niin siihen aikaan ei tunnettu vielä autoa ja polkupyöräkin oli melkein vaan harvinaisuus kellä se oli, niin ihmiset oli paremmin paikallaan koska matka oli tehtävä jalkaisin taikka kellä oli hevonen niin hevosella sitten. Niin tässä oli joka lajia ammattilaista muun väen lisäksi, suutarillehan tämä oli sitä ihannemaailmaa. Niitähän oli paljon täällä, kun oli se Aaltosen kenkätehdas täällä ensimmäinen, ensimmäisiä Suomessa. Sitten oli maalarimestari ja raataria pari. Miesraataria oli ja seppä oli, nyt äkkiä muistakaan ihan kaikkia, naisompelijoita oli useampia. Kaikki täytyi läheltä saada koska se matkanteko oli vaikeaa jo Hämeenlinnaankin saakka, päivä siinä hävisi kun sinne jalkaisin meni ja asioita ajo niin ei siinä enää paljon mitään tehty sitten. Ja hyvinpä ne kai, kaikilla näkyi vaatteet olevan ja saappaat jalaassa kun täällä kuljeskeltiin.

MK: Oliko järven vesi ennen kirkasta?

LT: Kyllä se oli. Ei siitä voida sanoo. Siitä juoksi avoviemäri silloin Lehijärveen, joka on 8 metriä alempana tätä Armijärveä. Nyt se onkin putkitettu että putket säätää sen veden menon siitä ja kyllä se on, siinä oli välivuosia jotka meinasi vähän sitä likaantua, en tiedä mistä se sitten johtui. Mutta nyt se on kirkasta niin kuin ennenkin ja kalat on ja montaa lajia kalaa siinä on ollut, niitä on istutettu siihen ja kaikki elää ja toimii siinä. Ja lintuja ja rapuja ja niin poispäin.

MK: Voisitko kertoa minkälaisia kaloja siellä ennen oli?

LT: Armijärvessä on ollu silloin edesmenneinä aikoina, haukia siinä ollut jonkun verran mutta sitten särki on ollut siinä ja ahven pääkalana. Joku vuosi silloin kun se vesi vähän samentui niin siihen muuttui toi kalakanta ja tuli ruuttanavaltaseksi, että sitä oli paljon. Niin kuin se tuli yhtäkkiä, niin yhtäkkiä se katosi siitä ja nyt siinä ei ole yhtään muuta kun ahventa ja särkeä ja jonkun verran haukea, ja rapuja sitte on kans siinä, että kyllä nyt on aikalailla siitä on huolta pidetty ja kyllä ne tuloksia on tuottanut kaikki toimenpiteet mitä sen hyväksi on tehty, niin kuin muittenkin kalastuskunnan alueen järvien, sillä Nihattulan kalastuskunnalla on noin 14 järveen kalastusoikeus ja niitä on.

Ja tänä päivänä esimerkiksi, tämä on 23. pvä toukokuuta 1986, istutettiin kalastuskunnan jokeen tuonne Takajärvestä Alajärveen niin lohia, harvinainen koe kalastuskasvatuslaitoksen kanssa. Jota nyt pitäisi seurata sitten että menestyykö lohi sitten näissä pienissä koskissa mihin siinä istutus tapahtui kolmeen koskeen tänään, olin mukana vielä siellä seuraamassa sitä ja oli kovasti mielenkiintoista että kun tässä vierellä ollaan niin saadaan nähdä että minkälaisia ovat kahden kolmen vuoden päästä jos menestyy.

MK: Ja tähän päättyikin haastattelu. Kiitos paljon vastauksistanne.

LT: Kiitos.