Yllä mainitut henkilöt
hakevat lupaa maa-ainesten ottoon edellä mainitussa kohteessa. Kyläyhdistys
Härkäraitin mukaan kyseistä lupaa ei tule myöntää hakijalle koska
se olisi vastoin maa-aineslain 3 §:n säännöksiä seuraavilla
perusteilla:
1. Maa-aineksen ottamisesta aiheutuu kauniin maisemakuvan
turmeltumista
Hämeen
Härkätie on yksi Suomen vanhimpia tieyhteyksiä jonka maisema- ja
kulttuuriympäristö on osa kansallista perintöämme.
Hämeen ympäristökeskuksen, www.ymparisto.fi,
sivulla Kulttuuriympäristön käsitteitä, käsitellään mm. maiseman
käsiteitä. Maisema luonnehditaan kokonaisuudeksi, joka muodostuu
geomorfologisista, ekologisista sekä kulttuurihistoriallisista
tekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. Lisäksi siinä
mainitaan, että maisemakäsitteeseen liittyy ihmisen mielikuvia ja
henkisiä sekä esteettisiä käsityksiä. Kulttuurimaisemasta sanotaan
Hämeen ympäristökeskuksen sivuilla seuraavasti ”Kulttuurimaisema on
ihmisen käyttämä, hoitama, muuttama tai rakentama fyysinen ympäristö,
jonka maisemakuvassa on näkyvissä toiminnan jälkiä”.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
tarkoittaa aluetta tai kohdetta joka on määritelty koko valtakunnan
kannalta merkittäväksi”. Hämeen härkätie mainitaan Hämeen ympäristökeskuksen
sivuilla ”Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Kanta-Häme”.
Ympäristökeskuksen listalla määritellään Hämeen Härkätien
olevan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja maisemanähtävyys.
Hämeen Härkätie on käsite jota tulee vaalia ja kunnioittaa.
Paraikaa nähtävillä olevassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Kirkkomäki sisältyy
kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön maakuntakaavamerkinöissä
maisema-alueeksi (Ma), jolla tarkoitetaan valtakunnallisesti ja/tai
maakunnallisesti kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai
kulttuurihistorian kannalta tärkeää aluetta joissa kulttuuriympäristö
ja luonnonympäristö yhdessä muodostavat maisemarakenteellisesti ja
maisemakuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.
Hämeen
tiepiiri, Hämeen Liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hattulan kunta ja
LT-Konsultit Oy, ovat tehneet maisemanhoidon yleissuunnitelman Hämeenlinnasta
Tammelaan nimellä Hämeen Härkätie. Suunnittelun lähtökohtana on
ollut turvata historiallisesti arvokkaan matkailutien maisemakuvan säilyminen.
Suunnitelma on tarkoitettu perustaksi yksityiskohtaisimmille
suunnitelmille kuten teiden parantamissuunnitelmille, tilakohtaisille
metsäsuunnitelmille, tilojen ympäristöhoitosuunnitelmille ym.
Maisemanhoidon yleissuunnitelmassa on mm. annettu suositukset Kirkkomäen
alueen metsänhoidosta, joka kuuluu siinä Vuorentaan-Kouvalan
kulttuurimaisemajaksoon. Kiviaineksen ottaminen Kirkkomäestä aiheuttaa huomattavia maisemavauriota ja on ristiriidassa maisemanhoidon
yleissuunnitelman kanssa.
Härkätie
kuluu tiehallinnon museoteihin (Tiehallinnon esite: Museotiet- ja
sillat) ja Museovirasto esittelee Hämeen Härkätien omalla liikenneympäristösivullaan
eräänä keskiajan tärkeimmistä valtateistä.
Hämeenlinnan
kaupunki, mm. rakennuslupakäytännössään, valvoo rakentamistapaa
laajalla etäisyydellä Vanhasta Härkätiestä erittäin
yksityiskohtaisesti varjellakseen maisemakuvaa.
Louhinta-alue
sijaitsee Härkätien lähimaisemassa, lähimmillään alle sadan metrin
päässä, ja johtuen valtapuusta, mänty, sekä koillisessa ja
luoteessa suoritetuista hakkuista, ei Härkätien ja louhoksen väliin jää
riittävää suojapuustoa vaan louhinnan aiheuttama maiseman muutos näkyisi
lähes esteettä Härkätielle, joten mikäli kallionlouhinta alkaa,
niin maiseman muutos on peruuttamaton ja korjaamaton. Hämeen Härkätie
on historiallisena maisematienä valtakunnallinen kulttuuriperintö jota
tulee tarkastella siihen rajoittuvan ympäristön kanssa kokonaisuutena.
Ei vain sitä näkymää mikä avautuu ympäristöstä
Härkätielle ja miten se sopeutuu ympäristöönsä vaan myös minkälainen
maisemakuva näkyy Härkätieltä.
Härkätien
matkailun kehittämistä varten on perustettu uusi erillinen kehittämisprojekti
”Hämeen Härkätie” vuosiksi 2000-2006 jota tukee mm. EU. Härkätietä
kehitetään ja markkinoidaan mm. pyöräilymatkailu- ja
pyhiinvaellusreittinä. Maisemavauriota tuottava maan ottaminen on
ristiriidassa näiden kehittämistavoitteiden kanssa.
Lisäksi
viittaamme Lauri Tuomenvirran tarinakokoelmaan ”Hämeen Härkätie- Härkätien
tarinoita Hämeenlinnasta Rengon Kuittilaan”. Sen mukaan Kirkkomäkeen
suunniteltiin Hattulan toista kirkkoa. Alueella on ollut aikoinaan oma
pienoiskylänsäkin ja sitä on käytetty karjan paimentamiseen aina
1910-luvulle asti. Oman traagisen elementtinsä Kirkkomäelle antaa vielä
postifröökynän ryöstömurha vuonna 1822 ja ruumiin löytöpaikalla
olleeseen kiveen hakattu risti.
Maa-aineksen
ottaminen Kirkkomäessä aiheuttaa maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1.
kohdan mukaisen kauniin maisemakuvan turmeltumisen. Lisäksi
korostamme sitä, että 1.10.1998 vahvistetussa Hämeen seutukaavassa,
samoin kuin nähtävillä olevassa Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa,
aluetta ei ole osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi.
2.
Maa-aineksen ottamisesta aiheutuu huomattavia ja laajalle ulottuvia
vahingollisia muutoksia luonnon ympäristössä sekä terveydellistä
vaaraa asutukselle.
Ympäristöministeriön
ympäristöoppaan 85, ”Maa-ainesten ottamien ja ottamisalueiden jälkihoito”,
mukaan suojaetäisyys kalliokiven ottamisalueilla on vähintään 300
– 600 metriä asuttuihin rakennuksiin. Olosuhteet huomioon ottaen näkemyksemme
mukaan suojaetäisyytenä tulisi pitää vähintään 600 metriä.
Lupahakemuksessa on mainittu että melu kantautuu pääasiassa etelään.
Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan vuosina 1970- 2000 Jokioisten ja
Pirkkalan lentokentän säähavaintoasemien mukaan tuulen suunnat ovat
olleet seuraavat:
| |
Jokioinen |
Tampere |
| koillisesta |
8% |
9% |
| idästä |
10% |
9% |
| kaakosta |
10% |
13% |
| etelästä |
16% |
18% |
| lounaasta |
21% |
16% |
| lännestä |
11% |
11% |
| luoteesta |
11% |
13% |
| pohjoisesta |
10% |
9% |
| tyyntä |
3% |
2% |
Oheisten
tulosten mukaan vallitsevat tuulen suunnat ovat etelä-länsi, 45- 50%. Onkin
ilmeistä että louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat haitat
kohdistuvat koillis- länsisuuntaan, jossa on pysyvää asutusta ja
loma-asutusta alle 600 metrin säteellä, aiheuttaen vahingollisia
muutoksia melusta ja pölystä johtuen kyläyhdistyksemme alueella
maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaista terveydellisestä vaaraa, eikä
pääasiassa etelään kuten hakemuksessa todetaan.
Hämeen
ympäristökeskuksen sivuilla Hämeen ympäristöstrategia, määritellään
asuinympäristön tavoitteita vuoteen 2015 seuraavasti: ”Hämäläiset
yhdyskunnat ovat terveellisiä, viihtyisiä ja turvallisia sekä
yhdyskuntataloudelliselta rakenteeltaan ja toiminnaltaan ympäristöä
ja luonnonvaroja säästäviä. Ne sisältävät tarpeeksi myös luontoa
ja hiljaisia alueita. Hämäläinen maisemaympäristö säilyy asuttuna
ja hoidettuna. Melulle altistuvien asukkaiden määrä ja osuus väestöstä
vähenevät”. Lisäksi siinä mainitaan että ”Haitallisia
terveysvaikutuksia tai riskejä aiheuttavat toiminnat sijoittuvat riittävän
etäälle asutuksesta ja muista niille herkistä toiminnoista.”
Kiviaineksen ottaminen Kirkkomäestä tulisi aiheuttamaan huomattavia ja
laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnon olosuhteissa ja haitallisia
terveysvaikutuksia ja olisi ristiriidassa Hämeen
ympäristöstrategian kanssa.
3.Toiminnasta
aiheutuu maa-aineslain 3§:n
4 momentin mukaista vaaraa
Sen
lisäksi mitä jo edellä kohdassa 2. on tuotu esiin toiminnasta ympäröivälle asutukselle aiheutuvaa
maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaista vaaraa, korostamme lisäksi sitä,
että maa-ainesten ottamiseen liittyy olennaisena osana myös sen
kuljetus ottopaikalta. Maa-ainesten ottamista ja sen aiheuttamaa
liikennettä tuleekin tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Maa-aineksen
kokonaismäärä on 1 850 000 m3ktr. Pääkivilaji on gabro, jonka
tiheys on 2900 kg/m3, jolloin otettavan kallioaineksen kokonaispaino on
5 365 000 tonnia eli vuosittainen ottomäärä olisi noin 534 000
tonnia. Päämarkkina-alueen, Hämeenlinnan kaupungin läheisyydestä
johtuen kuljetus tulisi tapahtumaan kuorma-autoilla eikä yhdistelmä
ajoneuvoilla. Kun yhden kuorman painoksi arvioidaan noin 10 t tietää
se vuositasolla arkipäivinä (250 pv) noin 215 kuormaa/päivä eli noin
430 raskaan liikenteen ajosuoritetta/päivä.
Päivittäin
Härkätietä käyttää koulutienään noin 35 lasta.
Ottamistoiminnasta aiheutuukin liikenneympäristössä meille Vanhaa Härkätietä
käyttäville asukkaille ja erityisesti alueemme koululaisille sekä
muille mm. edellä kohdassa 1. esille tuotujen matkailuprojektien Härkätielle
ohjaamille kulkijoille päivittäistä merkittävää vaaraa
liikenneturvallisuuden huomattavana heikkenemisenä joka jo ennestään
on huono. Vanhaa Härkätietä pitkin kulkee jo nykyisellään runsaasti
raskasta liikennettä, kesäaikana n. 600-800 autoa päivässä. Pääosa liikenteestä muodostuu
Hyrvälän alueelta tapahtuvasta soranajosta Hämeenlinnaan. Hyrvälän
soramontun ja suunnitteilla olevan Kirkkomäen kallioalueen
kiviaineksien markkina-alue on Hämeenlinnan kaupungin alue kuten jo
aiemmin on todettu, mistä johtuen rakasliikenne Kirkkomäen ja Hämeenlinnan
välisellä tieosalla tulee mitä ilmeisimmin ainakin
kaksinkertaistumaan. Rengossa on oma soranottopaikkansa joten
kiviainesta ei sinne tarvitse kuljettaa.
Hämeenlinnan
poliisilaitos on antanut kirjallisen lausunnon Vanhan Härkätien
turvattomuudesta. Sen mukaan Vanha Härkätie on mutkainen ja kapea
ja sen leveys on metsäosuudella
vain 6 metriä. Lisäksi lausunnossa mainitaan ettei suoja-alue
maalattujen reunaviivojen ulkopuolella ole päällystetty eikä kulku
kelpoinen. Poliisilaitoksen lausunnon mukaan ajoneuvojen
kohtaamistilanteessa tiellä ei ole kapeutensa johdosta tilaa kahdelle
ajoneuvolle tai pyöräilijälle rinnakkain ja mutkaisella metsäosuudella
kevyen liikenteen havaitseminen saattaa olla ajoneuvojen kuljettajille
hankalaa. Lisäksi viittaamme teknisen lautakunnan kokoukseen 16.12.2003
§ 277.
4.
Toiminnasta aiheutuu tärkeän vedenhankintakäyttöön soveltuvan
pohjavesialueen veden laadun vaarantuminen
Maa-aineksen
ottosuunnitelmassa on esitetty, että pintavedet johdetaan
selkeytysaltaiden kautta avo-ojia pitkin Alajärveen. Alajärvi on Hämeenlinnan
alueen tekopohjaveden raakavesiallas.
Maa-aineksen ottaminen muodostaa
mielestämme merkittävän riskin ja vaarantaa Alajärven käytön
pohjavesialtaana. Ympäristössä
asuvat eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä vaan talousvesi
perustuu omiin kaivoihin. Kalliopohjavesi on yleensä yhteydessä muuhun
pohjaveteen ja näin saattaa vaikuttaa ympäristön kiinteistöjen
vesihuoltoon. Mahdollisia pohjavesien muutoksien aiheuttamia
kaivo-ongelmia ei alueella voi ratkaista porakaivoilla. Alueelle on
tehty useita porakaivoja joiden vesi ei ole juomakelpoista. Louhoksen
pohjataso (+107) on huomattavasti alempana kuin mm. koillisessa olevien
kiinteistöjen korkeustaso (n. +110 -115) ja alempana kuin kyseisen
alueen asutuksen kaivojen vedenpinnan taso.
Maa-ainesten
ottosuunnitelmassa esitetyt selvitykset maisemasta, erikoisista luonnon
biologisista esiintymistä, maankäytöstä ja pohjavesiolosuhteista sekä
ottotoiminnan ympäristövaikutuksista ovat puutteellisia ja
ylimalkaisia. Näiden selvitysten luotettavuus on kyseenalainen, eikä
kyläyhdistys Härkäraitin näkemyksen mukaan täytä luvan myöntämisedellytyksiä.
Pyydän,
että kyläyhdistys HärkäRaitille ilmoitetaan päätöksestä
maa-aineslain 19 §:n mukaisesti.
Hämeenlinnassa 21
päivänä huhtikuuta 2004
Kyläyhdistys
HärkäRaitti Ry.
Liitteet:
-ote Hämeen härkätien matkailuoppaasta.
-ote Hämeen Härkätie, Maisemanhoidon yleissuunnitelma Hämeenlinnasta
Tammelaan.
-ote Hämeen Härkätie, Synty ja varhaisvaiheet, tekijä Jaakko Masonen
-ote Kanta-Hämeen maakuntakaavaehdotuksen kartasta,
-Häme, elämysten matkailuvuosi 2004
-Hämeen Härkätie, yli tuhat vuotta suomalaista matkailua.
