Takaisin

Hämeenlinnan kaupunki/Tekninen virasto
Rauhankatu 8
13111 HÄMEENLINNA

HUOMAUTUS MATTI HONKAJUUREN, TIMO HONKAJUUREN, TUOMAS HONKAJUUREN JA LIISA HONKAJUURI-HAKALAN MAA-AINESLUPAHAKEMUKSESTA 

tiloille Metsä-Lassila 1:29 ja Metsä-Porila RN:o 2:52 Hämeenlinnan kaupungin Kirstulan kylässä.

Yllä mainitut henkilöt hakevat lupaa maa-ainesten ottoon edellä mainitussa kohteessa. Kyläyhdistys Härkäraitin mukaan kyseistä lupaa ei tule myöntää hakijalle koska se olisi vastoin maa-aineslain 3 §:n säännöksiä seuraavilla perusteilla:

1. Maa-aineksen ottamisesta aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista

Hämeen Härkätie on yksi Suomen vanhimpia tieyhteyksiä jonka maisema- ja kulttuuriympäristö on osa kansallista perintöämme. 

Hämeen ympäristökeskuksen, www.ymparisto.fi, sivulla Kulttuuriympäristön käsitteitä, käsitellään mm. maiseman käsiteitä. Maisema luonnehditaan kokonaisuudeksi, joka muodostuu geomorfologisista, ekologisista sekä kulttuurihistoriallisista tekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. Lisäksi siinä mainitaan, että maisemakäsitteeseen liittyy ihmisen mielikuvia ja henkisiä sekä esteettisiä käsityksiä. Kulttuurimaisemasta sanotaan Hämeen ympäristökeskuksen sivuilla seuraavasti ”Kulttuurimaisema on ihmisen käyttämä, hoitama, muuttama tai rakentama fyysinen ympäristö, jonka maisemakuvassa on näkyvissä toiminnan jälkiä”. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö tarkoittaa aluetta tai kohdetta joka on määritelty koko valtakunnan kannalta merkittäväksi”. Hämeen härkätie mainitaan Hämeen ympäristökeskuksen sivuilla ”Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Kanta-Häme”. Ympäristökeskuksen listalla määritellään Hämeen Härkätien olevan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja maisemanähtävyys. Hämeen Härkätie on käsite jota tulee vaalia ja kunnioittaa. 

Paraikaa nähtävillä olevassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Kirkkomäki sisältyy kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön maakuntakaavamerkinöissä maisema-alueeksi (Ma), jolla tarkoitetaan valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeää aluetta joissa kulttuuriympäristö ja luonnonympäristö yhdessä muodostavat maisemarakenteellisesti ja maisemakuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. 

Hämeen tiepiiri, Hämeen Liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hattulan kunta ja LT-Konsultit Oy, ovat tehneet maisemanhoidon yleissuunnitelman Hämeenlinnasta Tammelaan nimellä Hämeen Härkätie. Suunnittelun lähtökohtana on ollut turvata historiallisesti arvokkaan matkailutien maisemakuvan säilyminen. Suunnitelma on tarkoitettu perustaksi yksityiskohtaisimmille suunnitelmille kuten teiden parantamissuunnitelmille, tilakohtaisille metsäsuunnitelmille, tilojen ympäristöhoitosuunnitelmille ym. Maisemanhoidon yleissuunnitelmassa on mm. annettu suositukset Kirkkomäen alueen metsänhoidosta, joka kuuluu siinä Vuorentaan-Kouvalan kulttuurimaisemajaksoon. Kiviaineksen ottaminen Kirkkomäestä aiheuttaa huomattavia maisemavauriota ja on ristiriidassa maisemanhoidon yleissuunnitelman kanssa. 

Härkätie kuluu tiehallinnon museoteihin (Tiehallinnon esite: Museotiet- ja sillat) ja Museovirasto esittelee Hämeen Härkätien omalla liikenneympäristösivullaan eräänä keskiajan tärkeimmistä valtateistä. 

Hämeenlinnan kaupunki, mm. rakennuslupakäytännössään, valvoo rakentamistapaa laajalla etäisyydellä Vanhasta Härkätiestä erittäin yksityiskohtaisesti varjellakseen maisemakuvaa. 

Louhinta-alue sijaitsee Härkätien lähimaisemassa, lähimmillään alle sadan metrin päässä, ja johtuen valtapuusta, mänty, sekä koillisessa ja luoteessa suoritetuista hakkuista, ei Härkätien ja louhoksen väliin jää riittävää suojapuustoa vaan louhinnan aiheuttama maiseman muutos näkyisi lähes esteettä Härkätielle, joten mikäli kallionlouhinta alkaa, niin maiseman muutos on peruuttamaton ja korjaamaton. Hämeen Härkätie on historiallisena maisematienä valtakunnallinen kulttuuriperintö jota tulee tarkastella siihen rajoittuvan ympäristön kanssa kokonaisuutena. Ei vain sitä näkymää mikä avautuu ympäristöstä Härkätielle ja miten se sopeutuu ympäristöönsä vaan myös minkälainen maisemakuva näkyy Härkätieltä. 

Härkätien matkailun kehittämistä varten on perustettu uusi erillinen kehittämisprojekti ”Hämeen Härkätie” vuosiksi 2000-2006 jota tukee mm. EU. Härkätietä kehitetään ja markkinoidaan mm. pyöräilymatkailu- ja pyhiinvaellusreittinä. Maisemavauriota tuottava maan ottaminen on ristiriidassa näiden kehittämistavoitteiden kanssa. 

Lisäksi viittaamme Lauri Tuomenvirran tarinakokoelmaan ”Hämeen Härkätie- Härkätien tarinoita Hämeenlinnasta Rengon Kuittilaan”. Sen mukaan Kirkkomäkeen suunniteltiin Hattulan toista kirkkoa. Alueella on ollut aikoinaan oma pienoiskylänsäkin ja sitä on käytetty karjan paimentamiseen aina 1910-luvulle asti. Oman traagisen elementtinsä Kirkkomäelle antaa vielä postifröökynän ryöstömurha vuonna 1822 ja ruumiin löytöpaikalla olleeseen kiveen hakattu risti.

 Maa-aineksen ottaminen Kirkkomäessä aiheuttaa maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1. kohdan mukaisen kauniin maisemakuvan turmeltumisen. Lisäksi korostamme sitä, että 1.10.1998 vahvistetussa Hämeen seutukaavassa, samoin kuin nähtävillä olevassa Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa, aluetta ei ole osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi.

2. Maa-aineksen ottamisesta aiheutuu huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnon ympäristössä sekä terveydellistä vaaraa asutukselle. 

Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 85, ”Maa-ainesten ottamien ja ottamisalueiden jälkihoito”, mukaan suojaetäisyys kalliokiven ottamisalueilla on vähintään 300 – 600 metriä asuttuihin rakennuksiin. Olosuhteet huomioon ottaen näkemyksemme mukaan suojaetäisyytenä tulisi pitää vähintään 600 metriä. Lupahakemuksessa on mainittu että melu kantautuu pääasiassa etelään. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan vuosina 1970- 2000 Jokioisten ja Pirkkalan lentokentän säähavaintoasemien mukaan tuulen suunnat ovat olleet seuraavat:


  Jokioinen Tampere
koillisesta 8% 9%
idästä 10% 9%
kaakosta 10% 13%
etelästä 16% 18%
lounaasta 21% 16%
lännestä 11% 11%
luoteesta 11% 13%
pohjoisesta 10% 9%
tyyntä 3% 2%


Oheisten tulosten mukaan vallitsevat tuulen suunnat ovat etelä-länsi, 45- 50%. Onkin ilmeistä että louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat haitat kohdistuvat koillis- länsisuuntaan, jossa on pysyvää asutusta ja loma-asutusta alle 600 metrin säteellä, aiheuttaen vahingollisia muutoksia melusta ja pölystä johtuen kyläyhdistyksemme alueella maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaista terveydellisestä vaaraa, eikä pääasiassa etelään kuten hakemuksessa todetaan.

 Hämeen ympäristökeskuksen sivuilla Hämeen ympäristöstrategia, määritellään asuinympäristön tavoitteita vuoteen 2015 seuraavasti: ”Hämäläiset yhdyskunnat ovat terveellisiä, viihtyisiä ja turvallisia sekä yhdyskuntataloudelliselta rakenteeltaan ja toiminnaltaan ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä. Ne sisältävät tarpeeksi myös luontoa ja hiljaisia alueita. Hämäläinen maisemaympäristö säilyy asuttuna ja hoidettuna. Melulle altistuvien asukkaiden määrä ja osuus väestöstä vähenevät”. Lisäksi siinä mainitaan että ”Haitallisia terveysvaikutuksia tai riskejä aiheuttavat toiminnat sijoittuvat riittävän etäälle asutuksesta ja muista niille herkistä toiminnoista.” Kiviaineksen ottaminen Kirkkomäestä tulisi aiheuttamaan huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnon olosuhteissa ja haitallisia terveysvaikutuksia ja olisi ristiriidassa Hämeen ympäristöstrategian kanssa.

 3.Toiminnasta aiheutuu maa-aineslain 3§:n 4 momentin mukaista vaaraa

 Sen lisäksi mitä jo edellä kohdassa 2. on tuotu esiin toiminnasta ympäröivälle asutukselle aiheutuvaa maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaista vaaraa, korostamme lisäksi sitä, että maa-ainesten ottamiseen liittyy olennaisena osana myös sen kuljetus ottopaikalta. Maa-ainesten ottamista ja sen aiheuttamaa liikennettä tuleekin tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Maa-aineksen kokonaismäärä on 1 850 000 m3ktr. Pääkivilaji on gabro, jonka tiheys on 2900 kg/m3, jolloin otettavan kallioaineksen kokonaispaino on 5 365 000 tonnia eli vuosittainen ottomäärä olisi noin 534 000 tonnia. Päämarkkina-alueen, Hämeenlinnan kaupungin läheisyydestä johtuen kuljetus tulisi tapahtumaan kuorma-autoilla eikä yhdistelmä ajoneuvoilla. Kun yhden kuorman painoksi arvioidaan noin 10 t tietää se vuositasolla arkipäivinä (250 pv) noin 215 kuormaa/päivä eli noin 430 raskaan liikenteen ajosuoritetta/päivä. 

Päivittäin Härkätietä käyttää koulutienään noin 35 lasta. Ottamistoiminnasta aiheutuukin liikenneympäristössä meille Vanhaa Härkätietä käyttäville asukkaille ja erityisesti alueemme koululaisille sekä muille mm. edellä kohdassa 1. esille tuotujen matkailuprojektien Härkätielle ohjaamille kulkijoille päivittäistä merkittävää vaaraa liikenneturvallisuuden huomattavana heikkenemisenä joka jo ennestään on huono. Vanhaa Härkätietä pitkin kulkee jo nykyisellään runsaasti raskasta liikennettä, kesäaikana n. 600-800 autoa päivässä. Pääosa liikenteestä muodostuu Hyrvälän alueelta tapahtuvasta soranajosta Hämeenlinnaan. Hyrvälän soramontun ja suunnitteilla olevan Kirkkomäen kallioalueen kiviaineksien markkina-alue on Hämeenlinnan kaupungin alue kuten jo aiemmin on todettu, mistä johtuen rakasliikenne Kirkkomäen ja Hämeenlinnan välisellä tieosalla tulee mitä ilmeisimmin ainakin kaksinkertaistumaan. Rengossa on oma soranottopaikkansa joten kiviainesta ei sinne tarvitse kuljettaa.

Hämeenlinnan poliisilaitos on antanut kirjallisen lausunnon Vanhan Härkätien turvattomuudesta. Sen mukaan Vanha Härkätie on mutkainen ja kapea  ja sen leveys on metsäosuudella  vain 6 metriä. Lisäksi lausunnossa mainitaan ettei suoja-alue maalattujen reunaviivojen ulkopuolella ole päällystetty eikä kulku kelpoinen. Poliisilaitoksen lausunnon mukaan ajoneuvojen kohtaamistilanteessa tiellä ei ole kapeutensa johdosta tilaa kahdelle ajoneuvolle tai pyöräilijälle rinnakkain ja mutkaisella metsäosuudella kevyen liikenteen havaitseminen saattaa olla ajoneuvojen kuljettajille hankalaa. Lisäksi viittaamme teknisen lautakunnan kokoukseen 16.12.2003 § 277. 

4. Toiminnasta aiheutuu tärkeän vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun vaarantuminen 

Maa-aineksen ottosuunnitelmassa on esitetty, että pintavedet johdetaan selkeytysaltaiden kautta avo-ojia pitkin Alajärveen. Alajärvi on Hämeenlinnan alueen tekopohjaveden raakavesiallas. 

Maa-aineksen ottaminen muodostaa mielestämme merkittävän riskin ja vaarantaa Alajärven käytön pohjavesialtaana. Ympäristössä asuvat eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä vaan talousvesi perustuu omiin kaivoihin. Kalliopohjavesi on yleensä yhteydessä muuhun pohjaveteen ja näin saattaa vaikuttaa ympäristön kiinteistöjen vesihuoltoon. Mahdollisia pohjavesien muutoksien aiheuttamia kaivo-ongelmia ei alueella voi ratkaista porakaivoilla. Alueelle on tehty useita porakaivoja joiden vesi ei ole juomakelpoista. Louhoksen pohjataso (+107) on huomattavasti alempana kuin mm. koillisessa olevien kiinteistöjen korkeustaso (n. +110 -115) ja alempana kuin kyseisen alueen asutuksen kaivojen vedenpinnan taso.

 Maa-ainesten ottosuunnitelmassa esitetyt selvitykset maisemasta, erikoisista luonnon biologisista esiintymistä, maankäytöstä ja pohjavesiolosuhteista sekä ottotoiminnan ympäristövaikutuksista ovat puutteellisia ja ylimalkaisia. Näiden selvitysten luotettavuus on kyseenalainen, eikä kyläyhdistys Härkäraitin näkemyksen mukaan täytä luvan myöntämisedellytyksiä.

 Pyydän, että kyläyhdistys HärkäRaitille ilmoitetaan päätöksestä maa-aineslain 19 §:n mukaisesti.

Hämeenlinnassa 21 päivänä huhtikuuta 2004

Kyläyhdistys HärkäRaitti Ry.

 

Liitteet:

 -ote Hämeen härkätien matkailuoppaasta.
 -ote Hämeen Härkätie, Maisemanhoidon yleissuunnitelma Hämeenlinnasta Tammelaan. 
-ote Hämeen Härkätie, Synty ja varhaisvaiheet, tekijä Jaakko Masonen 
-ote Kanta-Hämeen maakuntakaavaehdotuksen kartasta, 
-Häme, elämysten matkailuvuosi 2004 
-Hämeen Härkätie, yli tuhat vuotta suomalaista matkailua.